Valtioneuvosto hyväksyi torstaina kehityspoliittisen selonteon. Sen mukaan Suomi lisää tukeaan vähiten kehittyneille ja hauraille valtioille, kuten Somalia sekä suuntaa aiempaa enemmän voimavaroja pakolaisuuden lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin.
Suomen kehityspolitiikassa painottuvat erityisesti naisten ja tyttöjen oikeudet sekä kehitysmaiden omien talouksien vahvistaminen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Painotuksiin kuuluvat myös yhteiskuntien demokraattisuus ja toimintakyky sekä ruoan, veden ja energian saatavuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
– Katsomme entistä tarkemmin, millä aloilla panostamme vielä tarvitaan, jotta kumppani voisi jatkossa seisoa omilla jaloillaan. Yksi esimerkki on kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistaminen ja julkisten varojen läpinäkyvä käyttö, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.).
Kestävät investoinnit liikkeelle
Selonteon mukaan Suomen kehityspolitiikan keskeinen tavoite on köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen.
– Hyvinvoinnin lisääntyminen kehitysmaissa ei tule tapahtumaan ilman kestävää talouskasvua ja työpaikkoja.
Suomi osallistuu hallituskauden aikana yhteensä yli puolella miljardilla eurolla kansainvälisiin ponnisteluihin saada kehitysmaihin kestävän kehityksen mukaisia investointeja.
Hallitus myös kannustaa ja tukee vastuullisia suomalaisyrityksiä kehitysmaiden markkinoille.
– Afrikassa uusiutuvilla energiamuodoilla on valtava potentiaali, mutta samaan aikaan kolmella neljästä Saharan eteläpuolisen Afrikan asukkaasta ei ole sähköä. Tilannetta ei voida ratkaista ilman yksityisiä investointeja. Voimme edesauttaa näiden syntymistä kehitysrahoituksella, Toivakka sanoo.
Lisää tukea hauraille valtioille
Kahdenvälisessä yhteistyössä vähiten kehittyneiden ja hauraiden valtioiden rooli kasvaa. Suomi lisää tukeaan Somalialle ja Etiopialle. Afrikassa yhteistyötä jatketaan myös Mosambikin ja Tansanian kanssa.
Aasiassa tuki keskitetään Afganistaniin, Myanmariin ja Nepaliin. Euroopassa tuetaan Ukrainan rakenteellisia uudistuksia ja jälleenrakennusta.
Pakotetun muuttoliikkeen lähtö-, vastaanotto- ja kauttakulkumaihin suunnataan aiempaa enemmän voimavaroja. Suomi lisää tukeaan Syyrian ja Irakin konflikteista kärsiville alueille ja toimii aktiivisesti yhteisten ratkaisujen aikaansaamiseksi.
Vastaavasti yhteistyö joidenkin aiempien pitkäaikaisten kumppaneiden, kuten Sambian ja Kenian, kanssa muuttuu vähitellen moniulotteisemmaksi yhteistyöksi, jossa lahja-avun osuus on pieni.
Kansainvälisistä järjestöistä naisten ja tyttöjen aseman vahvistamista ajavat YK-järjestöt UN Women, UNFPA ja UNICEF ovat jatkossa Suomen tärkeimpiä kumppaneita. Myös Euroopan unioni ja kehityspankit säilyvät keskeisinä yhteistyötahoina.
Valtioneuvoston hyväksymä asiakirja annetaan selontekona eduskunnan käsittelyyn.