Kaikkiaan hallitus leikkaa 330 miljoonaa euroa lahjamuotoisesta kehitysavusta. Myöskään päästökauppatuloja, joita kertyi esimerkiksi viime vuonna 69 miljoonaa euroa, ei enää ohjata kehitysyhteistyöhön.
Kehityspoliittinen toimikunta KPT toteaa lausunnossaan myös, että vastoin Suomen kansainvälisiä sitoumuksia myös ilmastorahoitus katetaan vähenevistä kehitysyhteistyömäärärahoista.
– 130 miljoonaa euroa muutetaan lahja-avusta laina- ja pääomasijoituksiksi, joilla on määrä tukea yksityisen sektorin roolia kehittyvissä maissa. Samanaikaisesti hallitusohjelma kuitenkin painottaa entistä enemmän kehitysyhteistyön tuloksellisuutta.
Leikkaukset toteutetaan täysimääräisinä jo vuoden 2016 alkupuolella. Toimikunnan mielestä ”etupainotteinen aikataulu vie pohjan hallitusohjelman peräämiltä tuloksilta, sillä ne eivät jätä tilaa rationaaliselle päätöksenteolle”.
– Leikkauslinjaa ei myöskään suhteuteta tuloksiin, vaan päätös on poliittinen. Moni yhteistyösuhde ja positiivinen muutosprosessi katkeaa leikkauksiin. Menetämme pitkällä aikavälillä investoitua taloudellista ja henkistä pääomaa sekä kumppaniemme luottamuksen, sanoo Kehityspoliittisen toimikunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jouko Jääskeläinen (kd.).
Toimikunta toteaa, että kansalaisjärjestöt joutuvat varautumaan yli 40 prosentin supistuksiin.
– Tämä lopettaa usean järjestöjen toiminnan kumppanimaissa erityisesti Suomen hallitusohjelman kehitysyhteistyön pääteemojen, kuten naisten ja tyttöjen aseman parantaminen, demokratian ja vakaan kehityksen tukemisen parissa. Myös Suomen tuki YK-järjestöille kutistuu kokonaisuudessaan lähes 60 prosenttia, vaikka juuri tänä vuonna Suomi on näkyvästi neuvottelemassa YK:ssa uusia kestävän kehityksen tavoitteita, toimikunta sanoo.
KPT huomauttaa niin ikään, että hallituksen pidemmän aikavälin tavoite eli kehitysrahoituksen nostaminen YK:n tavoitteiden mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta muodostuu tulevaisuudessa entistä vaikeammaksi.
Leikkausten seurauksena Suomi putoaa yhä kauemmaksi muista pohjoismaista. Ruotsi ja Norja käyttävät yhä kehitysyhteistyöhön yli viisi miljardia ja Tanska kaksi ja puoli miljardia euroa.
– Leikkaukset lyövät loven myös Suomen kansainväliseen imagoon, toimikunta sanoo.
– Suomen kansainvälinen kuva on myös keskeinen kilpailukykyymme vaikuttava tekijä, muistuttaa Kehityspoliittisen toimikunnan varapuheenjohtaja Gunvor Kronman (r.).
Toimikunta esittää, että leikkausten aikataulua ja laajuutta on harkittava uudelleen. Lisäksi vuoden 2015 aikana kertyneet päästökauppatulot on ohjattava kehitysyhteistyöhön jatkuvuuden pelastamiseksi. Niin ikään ilmastorahoitusta ei pitäisi kattaa kehitysyhteistyövaroista.
Kehitysyhteistyön rahoituksessa puolestaan pitäisi KPT:n mielestä varmistaa määrärahojen kasvu, jonka avulla 0,7 prosentin bktl-osuus ja kansainväliset sitoumukset saavutetaan.
Kehityspoliittinen toimikunta on Suomen kehitysyhteistyötä ja kehityspolitiikkaa seuraava ja arvioiva taho. Valtioneuvosto asettaa kehityspoliittisen toimikunnan hallituskausittain. Sen jäseniä ovat kaikki eduskuntapuolueet ja ministeriöt sekä kansalaisjärjestöjä, tutkimuslaitoksia ja intressiryhmiä.