Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa esitetään kehitysyhteistyön määrärahojen nostoa hallitusohjelman mukaisesti.
Ehdotuksen mukaan Suomi käyttäisi ensi vuonna varsinaiseen kehitysyhteistyöhön noin 711 miljoonaa euroa eli kasvua olisi noin 25 miljoonaa euroa. Kehitysjärjestöt saisivat ehdotuksen mukaan reilun neljän miljoonan euron, eli noin viiden prosentin korotuksen.
Suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestön Fingon kehityspolitiikan asiantuntija Niina Tenhio kiittää ehdotusta.
– Kehitysyhteistyön riittävä rahoittaminen on paitsi maailman köyhimpien ihmisten myös suomalaisten etu. Pienenä ja vientivetoisena taloutena olemme erittäin riippuvaisia kansainvälisestä tilanteesta ja koko maailman onnistumisesta koronapandemian hallinnassa, Tenhio toteaa tiedotteessa.
– Kehitysyhteistyö on tärkeä keino tukea yhteiskuntien vakautta, hillitä pandemian kielteisiä vaikutuksia ja tukea sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hienoa, että Suomi näyttää esimerkkiä globaalista vastuunkannosta vaikeasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta.
Koronapandemian seuraukset maailman hauraimmissa valtioissa ovat vakavia. Esimerkiksi Maailmanpankin arvion mukaan jopa 100 miljoonaa ihmistä voi pudota pandemian takia takaisin äärimmäiseen köyhyyteen. Suomalaisia kehitysjärjestöjä toimii yli 60 maassa.
– Järjestöt tekevät laadukasta ja pitkäjänteistä työtä muun muassa köyhyyden vähentämiseksi sekä terveyden, koulutuksen ja tasa-arvon edistämiseksi – esimerkiksi edistämällä ja tukemalla lasten oikeutta käydä koulua omalla äidinkielellään, naisten ammattiin kouluttautumista ja nyt pandemian aikana tiedon jakamista koronalta suojautumiseksi. Kehitysyhteistyön määrärahojen korottaminen parantaa mahdollisuuksiamme tukea maailman heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, Tenhio sanoo.
Tenhio muistuttaa, että korotukset kehitysyhteistyöhön ja humanitaariseen apuun ovat merkittäviä myös Suomen kansainväliselle asemalle ja hallitusohjelman tavoitteelle olla kokoaan suurempi maailmalla. Samalla pitkäjänteinen kehitysyhteistyö rakentaa pohjaa taloudelliselle yhteistyölle. Suomalaisten järjestöjen verkostot ja paikallistuntemus avaavat mahdollisuuksia myös yrityksille.
Suomi on sitoutunut kansainvälisesti kasvattamaan kehitysyhteistyön rahoitusta 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tänä vuonna Suomi rahoittaa kehitysyhteistyötä arviolta noin 0,45 prosentilla bruttokansantulostaan. Ensi vuonna Suomen julkisen kehitysyhteistyön arvioidaan olevan kokonaisuudessaan 1,2 miljardia euroa eli noin 0,51 prosenttia bruttokansantulosta.