Kehitysapujärjestelmä toimii oman kehityksensä esteenä

Kehitysyhteistyössä ei saavuteta tuoreen tutkimuksen mukaan kestäviä tuloksia, jos avunantajat eivät luovuta valtaa avunsaajamaille.

Tutkija Minna Mayer on selvittänyt väitöstutkimuksessaan meteorologian alalla tehtyjen suomalaisten kehitysyhteistyöhankkeiden vaiheita ja sisältöä vuodesta 1968 vuoteen 2015.

Kehitysapujärjestelmä vaikuttaa tutkimuksen mukaan toimivan itse oman kehityksensä esteenä. Kehitysavun vaikuttavuutta heikentää hierarkkinen perusasetelma avunantajien ja avunsaajien välillä, eikä kenelläkään tunnu olevan valtaa tai motiivia muuttaa apujärjestelmää.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Avunantajien tulisi Mayerin mukaan luovuttaa valtaa avunsaajamaille, jotta kehitysyhteistyöhankkeissa saavutettaisiin kestäviä tuloksia. Avunsaajamailla ei ole tärkeitä vallankäytön muotoja saatavilla, mutta silti heidän oletetaan ylläpitävän projektien saavutuksia yhteistyön päättymisen jälkeen

– Vastuun siirtäminen kehittyvien maiden toimijoille on valinta, mitä avunantajat eivät halua tehdä julkisen paineen takia. Korruptio ja rahojen väärinkäyttö ovat liian suuria riskejä. Tämä asetelma on johtanut siihen, ettei hierarkkinen perusasetelma avunantajien ja avunsaajien välillä muutu ja sitä kautta hankkeiden tulosten kestävyys kärsii, Mayer kertoo Helsingin yliopiston tiedotteessa.

Lisäksi tutkimuksen mukaan yhteistyötä tekevät toimijat suhtautuvat eri tavoin kehitysyhteistyöhön. Erot lähestymistavoissa hankaloittavat kehitysyhteistyön tavoitteiden saavuttamista.

Jotta kehitysapurahojen käyttö johtaisi parempiin tuloksiin, pitäisi tutkimuksen mukaan löytää vaihtoehto, missä toteutuisivat avunsaajamaiden oma vastuu ja valta sekä luotettavuus. Tämä edellyttäisi kuitenkin rakenteellisten muutosten tekemistä apujärjestelmään.

– Tulisi vähentää byrokratiaa, lisätä joustavuutta ja toimijoiden keskinäistä luottamusta, mutta isona haasteena on samalla säilyttää veronmaksajien luottamus järjestelmään, Mayer toteaa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mayerin tutkimusaineisto koostuu haastatteluista Ilmatieteen laitoksen, Ulkoasiainministeriön, Vaisalan sekä eri avunsaajamaiden asiantuntijoiden kanssa sekä arkistomateriaaleista ja politiikkadokumenteista.

– Meteorologian alan kehitysyhteistyöhankkeet ovat erityisiä, sillä ne ovat tuoneet yhteen julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita jo vuosikymmenten ajan. Historialliset vaiheet osoittavat myös miten avunantamisen motiivien painotukset ovat muuttuneet taloudellisten etujen tavoittelun, poliittisten ja eettisten näkökulmien välillä, Mayer huomauttaa.

Mayer väittelee lauantaina 26. elokuuta Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta They Come from Above” – Exploring Finnish Development Cooperation in the Field of Meteorology, 1968–2015.

Mainos