– Hallitus pyrkii tukemaan talouden myönteistä kehitystä, mutta työllisyyden parantumista tukeviin toimiin olisi panostettava enemmän. Säästötoimia ei saisi kohdistaa heikompiosaisiin väestöryhmiin, Peter Östman toteaa.
– Sekä yrittäjävähennys että maksuperusteinen arvonlisäverotusmuutos parantaa yritysten maksukykyä. Kotitalousvähennyksen laajennus käynnistää kotitalouksien investointeja ja lisää työmahdollisuuksia etenkin pienyrittäjille, Östman kiittelee mutta pahoittelee, että investointivarauksen käsittely lykkääntyy.
Hänen mielestään yrittäjävähennys pitää ulottaa koskemaan myös maatalousyrittäjiä. Lisäksi hallituksen olisi välittömästi kohdennettava rahaa maatalouden kriisitoimenpiteisiin lisäbudjetilla.
– Tuloveroalennus parantaa niin työntekijöiden kuin eläkeläistenkin ostovoimaa. Kaikki työn kannattavuutta heikentävät esitykset, kuten jo eduskunnan käsittelyssä oleva päivähoitomaksujen korotusesitys, on torjuttava, Östman muistuttaa.
Kristillisdemokraattien mielestä huolestuttavaa on se, että budjettiesitys on edelleen 5,9 miljardia euroa alijäämäinen. Lisäbudjetteineen valtio ottanee ensi vuonna velkaa 6,5-7 miljardia euroa, mikäli dynaamiset vaikutukset eivät tule apuun.
Hallitus ei ole pääsemässä työllisyystavoitteeseensa, vaan työttömyys jatkuu korkeana.
– Budjettiriihessä on syytä tehdä lisäpanostuksia työllisyysmäärärahoihin, jotta myös pitkäaikaistyöttömille saadaan lisää mahdollisuuksia työllistyä. Muutoinkin työllistymistä on pystyttävä tukemaan kannustinloukkuja purkamalla, Östman korostaa.
– Riittävät panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin ovat välttämättömiä. Samalla on syytä panostaa enemmän yritysten markkinointiosaamiseen. Suomessa osataan kehittää tuotteita mutta markkinointiosaaminen on heikolla tasolla. Tavaramerkkien luomisessa on otettava mallia Ruotsista, siksi työ- ja elinkeinoministeriön olisi syytä panostaa enemmän määrärahoja tähän tarkoitukseen, Östman sanoo.