– Hallituksen hyväksymä elpymisväline etäännyttää jäsenmaita terveestä taloudenpidosta ja markkinakurista sekä vie yhä kauemmaksi EU:n perussopimuksia kunnioittavasta linjasta, totesi kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman eduskunnan EU-selontekokeskustelussa puolueensa ryhmäpuheessa.
– Lisäksi hallitus on näyttänyt vihreää valoa yhteisen kriisimekanismin aikaistetulle käyttöönotolle. Koronapandemia on kasvattanut pankkien riskejä entisestään. Tässäkö tilanteessa on viisasta lähteä lisäämään yhteisvastuuta – ja vielä nopeutetusti, Östman tiedusteli?
Kristillisdemokraatit ihmettelee, kenen vastuulla on muodostaa yleiskuva ilmasto- ja ympäristösääntelyn kokonaisuudesta. EU:n ilmastotavoitteet tuovat merkittävän määrän lisää sääntelyä, joka on paikoin ristiriitaista ja päällekkäistä.
– Maatalouden hätä ja kannattavuuskriisi tulisi paremmin huomioida selonteossa. Metsäpolitiikka kuuluu kansalliseen päätäntävaltaan eikä sitä pidä antaa Brysseliin, Östman totesi.
Selonteosta jää uupumaan linja ja visio EU:n suunnasta.
– Selonteko ei ota huomioon muiden maiden kansallista EU-keskustelua. Keskeiset EU-johtajat ovat tulkinneet elpymisvälineen uusien velkamekanismien mahdollistajaksi, mutta miten Suomi suhtautuu näihin kannanottoihin, se ei käy selonteosta ilmi, Östman sanoi.
– EU:ssa on käynnistynyt keskustelu budjettisääntöjen uudistamisesta, eikä hallitus ole siinäkään pystynyt määrittämään yhteistä linjaa. Se on kuitenkin aivan välttämätöntä, jotta äänemme kuuluu EU-pöydissä, hän jatkoi.
KD:n eduskuntaryhmä esittää, että valtioneuvosto antaa asiasta uuden selonteon, jossa otetaan mietinnön vastalauseessa mainitut seikat huomioon.