Kristillisdemokraatit esittää ensi vuoden talousarvioon voimakasta panostusta hoitojonojen purkuun ja hoitohenkilökunnan palkkaamiseen.
Kansanedustaja, kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah jätti valtiovarainvaliokunnassa hallituksen budjettimietintöön vastalauseen, jossa kannetaan huolta myös kestävyysvajeesta.
– Suomi kulkee kohti hidasta näivettymistä, jota leimaa ikääntyvä väestö, korkea julkinen velka sekä talouden hidas uudistumiskyky. Ilman syntyvyyden nousua tilanteeseen ei ole muutosta nähtävillä edes pitkällä tähtäimellä, hän sanoo.
Essayah toteaa, että koronapandemia aiheutti ennennäkemättömän hoitovelan ja pahensi ennestään kriisissä olevan terveydenhuoltomme tilaa.
– Hoitorästit, olivat ne sitten tekemättä jääneitä syöpäseulontoja, huoltamattomia hampaita tai jonoa mielenterveyspalveluissa, tulevat pidemmän päälle kalliimmaksi kuin hoidon tarjoaminen ajoissa. Suomalaiset on hoidettava kuntoon ja Suomi saatava liikkeelle.
Essayah’n mukaan terveydenhuoltoon tarvitaan lisää hoitajia ja raskaan työrupeaman tehneestä henkilökunnasta on pidettävä huolta.
– Mitoitukset ja hoitotakuut jäävät kuolleiksi kirjaimiksi ilman riittäviä taloudellisia panostuksia henkilökunnan palkkaukseen ja työhyvinvointiin, todetaan KD:n budjettivastalauseessa.
Essayah huomauttaa, että myös sote-uudistus lisää terveydenhuollon taakkaa.
– Sen aikatauluissa ei ole haluttu joustaa, vaikka haasteet muun muassa tarvittavien tietojärjestelmien uusimisessa ovat merkittävät suuressa osassa maata. Hallituksen sote-mallissa on korostunut hallinnollinen uudistus palveluiden parantamistavoitteen sijaan.
Velkaantuminen huolettaa
Koronakriisin keskellä oli Essayah’n mielestä perusteltua lisätä julkista velkaa nopeasti, mutta nyt lyhyen nousukauden aikana velanottoon ja budjettikehysten venyttämiseen tulisi suhtautua kriittisesti. Myös suomalaiset kotitaloudet ovat varsin pääomaköyhiä ja velkaantuneita.
– Lisäksi nykyhallituksen hyväksymä EU:n elpymisväline todennäköisine seuraajineen lisää menotaakkaa ja välillisesti myös veroastetta. Kun oikeudelliset puitteet yhteisvastuullisten rahanjakomekanismien luomiseen on EU:ssa löydetty, on todennäköistä, että tällä tiellä jatketaan, toteaa Essayah.
Nopeita ratkaisuja työvoimapulaan olisi KD:n mielestä helpottaa opiskelijoiden työssäkäyntiä tekemällä opintorahan tulorajoihin tasokorotus, parantaa työttömien mahdollisuuksia osa-aikatyöhön työttömyysturvan suojaosaa korottamalla, jouduttaa työmarkkinoille paluuta porrastamalla ansiosidonnaista työttömyysturvaa sekä lisätä panoksia oppisopimuskoulutukseen.
Lisäksi KD ehdottaa Viron mallin mukaisen yrittäjätilin käyttöönottoa.
Maaseudun asukkaiden ja vientiteollisuuden tukemiseksi KD esittää maltillista polttoaineveron sekä lämmityspolttoaineiden veronkevennystä, eli hallituksen vuoden 2020 tekemän veronkiristyksen perumista.
– Pidemmällä tähtäimellä verouudistuksen tavoitteena pitää olla työn verotuksen keventäminen ja verotuksen painopisteen siirtäminen terveydelle ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin.
Yritystoimintaa KD vauhdittaisi myös nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20[nbsp]000 euroon.