– On hyvä muistaa, että suurin osa suomalaisista palkansaajista ei hyödy työmatkavähennyksestä lainkaan, ja sen omavastuu on varsin korkea, totesi kristillisdemokraattien ryhmäpuheen energiavälikysymyksessä pitänyt kansanedustaja Peter Östman.
Hänen mukaansa polttoaineveroa perustellaan helppona ohjauskeinona päästöjen vähentämiseksi, mutta se toimii heikosti.
– Polttoaineveroa maksavat eniten ne pitkiä työmatkoja ajavat, joilla ei ole varaa uuteen vähäpäästöiseen autoon tai sähköautoon. Harvassa asiassa ilmastopolitiikka, sosiaalipolitiikka ja työllisyys törmäävät näin selkeästi.
Östman muistutti, että Euroopan maat maksavat kovaa hintaa strategisista virhevalinnoistaan energiapolitiikassa, eikä myöskään Suomi välty vaikutuksilta.
– EU:ssa me emme kuitenkaan ole ”äänetön yhtiömies”, vaan jäsenvaltiona meillä on mahdollisuus vaikuttaa unionin energiapolitiikkaan. Miksi olemme olleet liian hiljaa omista kokemuksistamme ja antaneet Euroopan ajaa itsensä ojaan: riippuvuuteen maakaasusta, Venäjästä tai maanosan laajuisista, haavoittuvista sähköverkoista?
Östman muistutti, että käynnissä oleva maatalouden kustannuskriisi on pitkälti energiakriisi.
– Sähkön, polttoaineiden ja lannoitteiden terävä hinnannousu osuu suoraan tilojen kannattavuuteen. Yhtälö on kestämätön. Ruokahuollon kriisiytyminen on potentiaalisesti koronapandemiaan verrattava uhka, ellei pahempi. Pelissä on nyt liikaa.
KD:n mielestä välikysymystä on selvästi tarvittu.
– Vihdoinkin hallitus on herännyt ammattidiesel -verojärjestelmän valmistelun aloittamiseen. Maatalouden tuotantorakennusten kiinteistövero pitäisi poistaa pysyvästi. On toki hyvä, että hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin helpottaakseen tilannetta, mutta esitetyt toimenpiteet ovat riittämättömiä.
– Vaikka suomalainen energiateollisuus hyötyy energiamurroksesta, toisessa vaakakupissa on monta muuta alaa ja elinkeinoa. Talot eivät lämpene visioilla, eikä utopioita ole toistaiseksi voinut syödä, kiteytti Östman.