Kristillisdemokraattien mukaan sote-maakunnille annettu uusi nimi, hyvinvointialueet, ei muuta tosiasiaa, että jotkut niistä eivät kykene toteuttamaan integraatiota vaativia erikoispalveluita myöten.
– Osa hyvinvointialueista on väkimäärältään pienempiä kuin keskisuuret kaupunkimme, joilla ei katsota olevan rahkeita enää jatkossa vastata tehokkaasti ikääntyvän ja harvenevan väestönsä palveluista. Uudistus olisi pitänyt valmistella sosiaali- ja terveyspalveluiden, ei poliittisen tarkoituksenmukaisuuden pohjalta, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kristillisdemokraattien ryhmäpuheenvuorossa sote-uudistusesityksen lähetekeskustelussa eduskunnassa.
KD:n mukaan riittämätön rahoitus on esityksen keskeinen ongelma.
– Valtiontalouden tarkastusvirasto on ilmaissut huolensa siitä, että esitys ei sisällä sellaisia vahvoja kannustimia, jotka ohjaisivat alueita hillitsemään kustannusten kasvua, Räsänen sanoi.
Hän totesi, että pelkkä rakenteen uudistus ei takaa painopisteen siirtymistä kalliista erikoispalveluista peruspalveluihin, vaan tarvitaan toiminnallisia uudistuksia rinnalle: velvoittavasti nopeampaa hoitoon pääsyä lääkärin vastaanotolle, mielenterveys- ja päihdepalveluiden terapiatakuu sekä kattavasti kuntoutusta parantamaan ikäihmisten toimintakykyä ja vähentämään laitospaikkojen tarvetta.
KD eduskuntaryhmä katsoo, että jatkossakin päävastuun tulee olla julkisella toimijalla. Hyvinvointialueilla tulee olla vapaus päättää siitä, miten palvelut tuotetaan: omana tuotantona, ostopalveluina, palveluseteleillä tai henkilökohtaisilla budjeteilla.
Räsänen kuitenkin totesi, että ei ole edes teoreettisesti mahdollista, että palvelutuotannosta selviydyttäisiin ilman yrityksiä ja kolmatta sektoria.
– Myös julkisten yhtiömuotoisten tuottajien toiminta yli maakuntarajojen on turvattava. Sotepalveluita tuottaa kaikkiaan 18[nbsp]000 yritystä, joissa työskentelee 80[nbsp]000 ihmistä. Monet näistä ovat paikallisia, pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Tätä potentiaalia ei tule ajaa alas. Uudistusta ei tule tehdä niin, että rikottaisiin sitä, mikä toimii hyvin.
Räsänen huomautti, että hallituksen esitys jo tehtyjen ulkoistamissopimusten irtisanomisista on ongelmallinen palveluntuottajien oikeusturvan ja sopimusoikeuden sekä perustuslain omaisuudensuojan näkökulmasta.
– Julkisen vallan ei tule luoda tilannetta, jossa se näyttäytyy epäluotettavana sopimuskumppanina, hän sanoi.
KD arvostelee myös sitä, että tämän hallituksen linjauksilla meillä on pian kahden verottajan, kunnan ja valtion, sijaan neljä verottajaa.
– Mitä useampi verottaja, sitä enemmän veroja. Jo nyt erot kansalaisten välillä verotuksen suhteen ovat merkittävät, maakuntaveron myötä ne kasvaisivat. Suurimmat verot maksettaisiin siellä, missä palvelujen tuottaminen on haastavinta, pienimmillä alueilla. Maakuntaveron sijaan KD eduskuntaryhmä kannattaa rahoitusta valtion talousarviosta, Räsänen sanoi.
– Eduskuntaryhmämme keskeiset huolet uudistuksessa ovat raskas maakuntamalli, puutteellinen integraatio, riittämätön rahoitus, yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien asema sekä viime kauden tavoin tiukka aikataulu, Räsänen summasi.