– Samalla tarvitsemme päätökset sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, jotka antavat luottamuksen siihen, että veloista myös selviydytään, sanoi Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen puolueensa vaihtoehtobudjetin esittelypuheenvuorossa eduskunnassa.
Hänen mukaansa on surkeaa, että hallitus ei ole saanut tarvittavista työllisyystoimista vielä minkäänlaisia esityksiä aikaan.
– Toivottavasti saisitte tähän vauhtia kristillisdemokraattien työllisyyspaketista, jonka julkaisimme viime viikolla vaihtoehtobudjetin yhteydessä. Olisi myös pitänyt perua hallitusohjelman hankkeet, jotka lisäävät pitkällä aikavälillä kuntien, yritysten ja suomalaisten veronmaksajien taakkaa, Räsänen sanoi.
Hän huomautti, että kymmenien miljardien velanotosta huolimatta hallitus on ryhtynyt merkittäviin veronkiristyksiin.
– Tässä tilanteessa tarvitsemme veronkiristysten sijaan veroelvytystä, pitääksemme talouden pyörät pyörimässä, Räsänen sanoi.
Kristillisdemokraattien ryhmä esittää useita kohdennettuja veronkevennyksiä.
– Esitämme polttoaineveron kevennystä, lämmityspolttoaineiden veronkiristyksen perumista sekä kotitalousvähennyksen palauttamista hallituksen viime vuoden leikkausta edeltävälle tasolle. Samalla esitämme tuloverotuksen keventämistä niin, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristy ensi vuonna. Yrittäjyyttä tukisimme nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20[nbsp]000 euroon, Räsänen luetteli.
Oppivelvollisuuden laajentamista KD ei toteuttaisi tässä tilanteessa.
– Hallituksen uudistus uhkaa romuttaa toisen asteen opintojen laadun, kun resurssit kohdennetaan liian myöhään ja niistäkin suuri osa oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin. Hallituksen lupaama rahoitus ei riitä korvaamaan kaikkia uudistuksesta syntyviä lisäkuluja, Räsänen totesi.
Verotuksen painopistettä KD siirtäisi terveydelle ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. Puolue keventäisi hedelmien ja kasvisten verotusta ja ottaisi samalla käyttöön terveysperusteisen veron tuotteisiin lisätylle sokerille.
Kristillisdemokraatit ei myöskään hyväksy Suomen osallistumista EU:n elpymisvälineeseen ja vastustaa unionin sisäisten tulonsiirtojen ja yhteisvastuullisuuden kasvattamista.
– Vuositasolla osallistuminen EU:n elpymispakettiin lisää suomalaisten veronmaksajien taakkaa yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2028-2058. Kun EU on kerran ottanut käyttöön yhteisvastuulliset rahanjakomekanismit, on todennäköistä, että niiden kokoa tullaan kasvattamaan jatkossa. KD:n linja merkitsisi jo ensi vuodelle 85 miljoonan euron säästöä jäsenmaksuissa, Räsänen sanoi.
Valtion talouden tulopuolta Kristillisdemokraatit vahvistaisi muun muassa terveysperusteisen veron käyttöönotolla ja rajaamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapautta. Menoja ryhmä vähentäisi uudistamalla asumistukijärjestelmää.
Kertaluonteisia lisätuloja ryhmän vaihtoehdossa saataisiin perumalla Ilmastorahaston pääomittaminen sekä vähentämällä Sitran pääomaa.
Vaihtoehtobudjetin yhteydessä KD esitti työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin tavoitella jopa 100000 uutta työllistä lähivuosien aikana.
Kokonaisuudessaan kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti lisäisi valtion menoja 322 miljoonalla eurolla ja vähentäisi verotuloja 893 miljoonalla eurolla. Lisätuloja ja menosäästöjä vaihtoehtobudjetissa on esitetty 1,6 miljardin euron edestä. Vaihtoehtobudjetti vähentäisi valtion velanottotarvetta puolueen mukaan vajaalla 500 miljoonalla eurolla.