Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä allekirjoittaa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon tärkeät pääperiaatteet, laajan yhteisymmärryksen turvata maamme alueellinen koskemattomuus ja itsenäisyys, vahvistaa turvallisuutta ja hyvinvointia sekä maamme kansainvälistä asemaa niin YK:n, EU:n, Naton kuin kahdenvälisissä suhteissakin.
Kristillisdemokraattien ryhmäpuheenjohtaja Päivi Räsäsen mukaan selonteon painotuksissa näkyy kuitenkin hallituksen ideologinen agenda.
– Sinänsä tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita mainitaan sanoinakin lähes sata kertaa. Itse pääasia, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen tavoitteet uhkaavat jäädä varjoon, hän totesi puolueensa ryhmäpuheenvuorossa selonteosta käydyssä keskustelussa eduskunnassa.
Räsänen huomautti myös, että terrorismin uhka saa vakavuuteensa nähden melko pienen osion.
– Terrorismin torjunnan kohdehenkilöitä on maassamme useita satoja ja hallituksen myötävaikutuksella Al-Holin leiriltä on tuotu lisää henkilöitä, joilla on kytkentöjä terroristiseen toimintaan.
– Viimeisimmät iskut Euroopassa ovat osuneet arvojemme ytimeen. Hyökkäykset ovat kohdistuneet kirkkoihin ja synagogiin, joista on perinteisesti haettu turvaa. Tämä uhka on otettava Suomessakin vakavasti, Räsänen jatkoi.
Räsänen huomautti, että Suomi tavoittelee paikkaa YK:n ihmisoikeusneuvostossa todeten, että tällä hetkellä jäseninä on muun muassa Afganistan, Pakistan ja Bahrain, joilla on itsellään pitkä matka ihmisoikeuksien toteutumiseen.
– Suomella tulee olla rohkeutta ottaa esille myös neuvoston jäsenyydestä päättävien maiden ihmisoikeusongelmia, hän sanoi.
Räsänen totesi, että Suomen pyrkimys lisätä vaikutusvaltaansa kansainvälisissä yhteisöissä edellyttää johdonmukaisuutta.
– Syyskuussa Suomi äänesti muun muassa Saudi-Arabian ja Iranin rinnalla YK:n talous- ja sosiaalineuvostossa resoluution puolesta, jossa kritisoitiin yksipuolisesti Israelia naisten oikeuksien rikkomisesta. Tämä on erikoista, sillä ECOSOC ei ole resoluutioillaan kuluvana vuonna kritisoinut mitään muuta maata Israelin lisäksi. USA, Australia ja Kanada äänestivät vastaan, Saksa pidättäytyi äänestämästä.
Räsänen totesi, että Venäjän toimet Krimin laittomassa valtauksessa, maan sisäisen opposition kohtelussa ja Itämeren alueen sotilaallisissa jännitteissä kertovat lähialueidemme turvallisuustilanteen epävakaudesta.
– Valko-Venäjän tilannetta selonteossa ei käsitellä lainkaan. Satoja mielenosoituksiin osallistuneita kansalaisia on pidätetty, oppositiojohtajat istuvat vankiloissa tai ovat joutuneet pakenemaan maasta. On häpeä, että Euroopan sydämessä, 500 kilometrin matkan päässä Suomesta, on mahdollista näin räikeästi polkea ihmisoikeuksia, sanan-, uskonnon- ja poliittisen toiminnanvapautta. Tästä ei pidä vaieta, vaan tukea erikseen ja yhdessä Valko-Venäjän demokratiakehitystä, kansalaisyhteiskuntaa ja vapaata mediaa, hän sanoi.