– Hallituksen kärkihankkeiden parasta antia ovat bio- ja kiertotaloudelle asetetut tavoitteet sekä pyrkimykset parantaa yritysten kilpailukykyä. Olemme hallituksen kanssa samaa mieltä siitä, että tässä on maamme tulevan menestyksen ja kasvun tie, totesi kristillisdemokraattien ryhmäpuhuja, kansanedustaja Antero Laukkanen keskustelussa pääministerin ilmoituksesta hallituksen kärkihankkeista ja reformeista eduskunnassa keskiviikkona.
Laukkanen totesi, että hänen puolueensa tarkastelee kärkihankkeita ja reformeja ennen kaikkea hallituksen toimien oikeudenmukaisuutta, rehellisyyttä ja johdonmukaisuutta arvioiden.
Hän totesi, että tällä hallituksella on enemmän kärkihankkeita kuin ministereitä.
– Onko se sitten hyvä vai huono asia, tulevaisuus näyttää. Joskus vähemmän olisi enemmän ja enemmän olisi vähemmän. (Kärkihankkeita on 26 ja reformeja 5.) Kärkihankkeiden runsauden vuoksi olisi ehkä oikeampi puhua hallitusohjelman toimeenpano-ohjelmasta tai pikemminkin tavoiteohjelmasta, Laukkanen pohdiskeli.
Hänen mielestään toimintasuunnitelma jää edelleen strategiselle, jopa vision tasolle, koska hankkeet vain paikkaavat säästöjä muualla.
– Esitetyt tavoitteet ovat pääosin hyviä, jopa erinomaisia, ja niihin on helppo yhtyä. Mutta voidaanko ne saavuttaa? Pääministerin ilmoitus herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia, Laukkanen sanoi.
Hyvinvoinnin kärkihankkeena edistetään terveyttä ja hyvinvointia. Laukkanen huomautti, että kuitenkin ensi vuoden budjetissa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta leikataan 4, 2 miljoonaa, työterveyslaitokselta 8 miljoonaa ja erityishankkeista lähes neljä miljoonaa euroa, myös valtion rahoitus terveydenhuollon tutkimukseen vähenee 6,7 miljoonaa ja kuntien hankkeilta leikataan 5,4 miljoonaa euroa.
– Samalla Kärkihankkeisiin satsataan 23,5 miljoonaa ja se saadaan näyttämään isolta panostukselta, mutta itse asiassa se on leikattu pois muusta hyvinvointityöstä.
– Hallitus panostaa digitalisointiin tavoitteissaan. Mutta kuka tekee digitaaliset oppimateriaalit, palvelut ja oppimisympäristöt? Ne eivät synny talkoilla. Käytetäänkö avoimia kehittämisympäristöjä, ostetaanko yksityisiltä yrityksiltä, vai opettajat itsekö tekevät? Toimintasuunnitelmassa tulisi vastata kysymykseen, miten ja kenen johdolla, Laukkanen tiedusteli.
Niin ikään hän huomautti, että hallitus tahtoo lisätä nuorten oppisopimuskoulutusta, mutta budjetissa hallitus leikkaa oppisopimuskoulutuksen varoja 3,4 miljoonaa euroa.
– Tavoitteena on myös vahvistaa etsivää nuorisotyötä, mutta budjetissa määrärahoja vähennetään 5,5 miljoonaa euroa nuorten työpajatoiminnasta ja etsivästä nuorisotyöstä.
Niin ikään Laukkanen tiedusteli, millä keinoilla hallitus vahvistaa korkeakoulujen ja elinkeinoelämän innovaatioita sekä tutkimusta?
– Budjetissa vähennetään keskeisiä tutkimus- ja kehittämismäärärahoja 163 miljoonaa euroa. Tutkimuksesta leikkaaminen on täysin vastoin kärkihankkeiden ajatusta, hän sanoi.
Laukkasen mielestä on hyvä, että on asetettu tavoitteita.
– Mahtavia tavoitteita! Olisiko kuitenkin ollut hyvä valita ne hankkeet kärkihankkeiksi, jotka hallitus todella tahtoo toteuttaa, ja varmistaa niiden toteutuminen osoittamalla niihin myös tarvittava rahoitus? Maamme menestyksen ja kasvun tie näyttää olevan ilmaan rakennettu. Toivon hartaasti, että olen tässä täysin väärässä, hän summasi.
