– Melko yleinen näkemys on, että miinakieltoon liittymistä edeltävässä keskustelussa käytettiin aikanaan perusteluita, jotka eivät vastanneet todellisuutta Suomen oloissa. Muun muassa Puolustusministeriö vastusti sopimuksen hyväksymistä, sanoo kansanedustaja Peter Östmanin (kd.).
Suomi liittyi vuonna 2012 maamiinat kieltävään sopimukseen.
Östman tiedustelee jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, aikooko hallitus selvittää Suomen mahdollisuuksia Ottawan sopimuksesta irtautumiseksi, ja miten hallitus aikoo varmistaa Suomen maarajojen turvallisuuden ja alueellisen koskemattomuuden kaikissa tilanteissa.
– Edelleen on epäselvää, tuleeko jalkaväkimiinoja korvaamaan tarkoitettu aseistus aidosti vastaamaan pelote- ja torjuntakyvyltään korvattuja jalkaväkimiinoja, Östman muistuttaa.
Harvaanasutun ja pinta-alaltaan suuren maan puolustamiseen miinat ovat kustannustehokas väline. Östman huomauttaa, että Suomelle jalkaväkimiinat ovat aina olleet puhtaasti puolustuksellinen ase.
– Maamiinat ovat olleet perinteisesti vankkumaton osa Suomen puolustusta. Suomi on myös ollut aktiivinen miinanraivaaja eri puolilla maailmaa.
Kristillisdemokraattien puoluekokous hyväksyi KD Nuorten esittämän aloitteen, että puolue alkaa ajaa Suomen irtautumista Ottawan sopimuksesta. Aloitteen mukaan valtio voi irtautua sopimuksesta kuudessa kuukaudessa ilmoittamalla siitä YK:lle.