Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron pitänyt ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman muistutti, että hallitus lupasi Suomen valtion velkaantumisen päättyvän vuonna 2021.
– Viime viikolla Valtiovarainministeriön budjetti-infossa finanssineuvos (Mikko) Spolander kuitenkin arvioi, että alijäämä ei katoa vuonna 2021 ilman uusia toimia, Östman huomautti ja pyysi hallitukselta selkeää vastausta, onko se luopunut tavoitteestaan laittaa Suomi kuntoon ja lopettaa maamme velkaantuminen.
– Jos ei ole luopunut, millä uskottavilla keinoilla hallitus aikoo tämän toteuttaa? Budjettikirja ei tätä kerro, hän sanoi.
Östmanin mukaan istuva hallitus joutuu tekemään tosissaan töitä, että maamme talous saadaan vuoteen 2019 mennessä edes siihen kuntoon, johon edellinen hallitus sen jätti.
– Ensi vuoden budjetti on 5,5 miljardia alijäämäinen. Vasta vuonna 2019, eli seuraavan hallituksen astuessa valtaan, 4,7 miljardin alijäämä alittuu. Vuonna 2020 alijäämää on vielä 3,3 miljardia, mutta se katoaa taianomaisesti seuraavana vuonna, mikäli hallitusta on uskominen, hän veisteli.
Hänen mukaansa on huolestuttavaa, että hallituksen antamat arviot ovat ristiriidassa valtiovarainministeriön virkamiesten arvioiden kanssa. Kristillisdemokraattien mielestä hallituksen talouspolitiikka näyttää perustuvan liian optimistisiin odotuksiin.
– Tarvitaan suuria muutoksia työmarkkinoilla, parempia kannustimia yrittäjyyteen ja viennin edistämiseen, jotta todellinen käänne parempaan tapahtuisi.
Inhimillisyysvaje
Östmanin mukaan kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kantaa huolta myös päätöksenteon inhimillisyydestä. Hänen mukaansa räikein esimerkki inhimillisyyden katoamisesta on hallituksen päätös heikentää vanhusten hoitajamitoitusta.
– Hallitus on vähentänyt hoivaa myös lasten arjesta kasvattamalla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokoja. Lopulta tämä säästötoimi tuo lisäkustannuksia. Esitämme lisärahoitusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen, Östman sanoi.
Kristillisdemokraatit edellyttävät myös, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) pitää sisäministerinä antamansa lupauksen, että poliisien määrä ei enää vähene.
Östmanin mukaan hallituksen päättämien tukileikkausten ja maksukorotusten kerrannaisvaikutukset ovat suurimmat juuri heikompiosaisilla.
– Suurituloiset saavat verohuojennuksia, kun taas sairaiden ja vähävaraisten etuuksista ja palveluista leikataan. Koko budjetti kärsii inhimillisyysvajeesta. Budjetissa säilyivät kevään kehyksissä päätetyt leikkaukset indeksisidonnaisiin etuuksiin, koulutukseen ja sairasvakuutuskorvauksiin, hän moitti.
Lisäysehdotuksina budjetin tulopuolelle kristillisdemokraatit ehdotta, että poistuvan makeisveron tilalle säädetään korvaava sokerivero, joka kohdistuu tasapuolisesti eri tuoteryhmiin ja perustuu elintarvikkeisiin lisättyyn sokeriin. Sokeriverolla tavoittelemme terveysvaikutuksia sekä 300 miljoonan euron vuosittaista lisätuloa.