Turveuotannosta poistuneita suonpohjia ei ole heitteillä, kertoo tuottajia edustaava Bioenergia ry. Ne ovat yhdistyksen mukaan jo hiilinieluja, sillä metsitys on niiden tärkein jälkikäyttömuoto.
Turvetuotannosta poistuneista maista on yhdistyksen mukaan 75 prosenttia metsittynyt tai metsitetty, 20 prosenttia otettu peltoviljelyyn ja 5 prosenttia muutettu kosteikoiksi.
Metsitettävät alueet yleensä ravitaan pitkävaikutteisella tuhkalannoituksella. Sen avulla alueelle syntyy voimakaskasvuinen hieskoivikko, joka sitoo tehokkaasti ilmakehästä hiilidioksidia, yhdistyksen tiedotteessa kerrotaan.
Turvetuotanto on yhdistyksen mukaan historiansa aikana vaikuttanut suopinta-alaan, joka vastaa yhden vuoden päätehakkuita Suomessa.
Soita ja turvemaita on Suomessa kaikkiaan noin 9,1 miljoonaa hehtaaria. Turvetuotannon vaikutuspiirissä on ollut tai on edelleen noin 120 000 hehtaaria.
Tällä hetkellä tuotannossa on yhteensä noin 60 000 hehtaaria.
Bioenergia ry kertoo, että tuotantoalueiden yhteydessä on lähivuosina uuteen maankäyttöön siirtyvää maa-alaa noin 6 000 hehtaaria pieninä sirpaleisina laikkuina, jotka ovat vielä kasvittumattomia. Kun riittävän suuri alue on jo poistunut tuotannosta, se siirtyy yhtenä kokonaisuutena uuteen käyttötarkoitukseen.
Turvetuotannosta on poistunut noin 50 000 hehtaaria tuotantoalaa, pääasiassa 30 viimeisen vuoden aikana. Vuosittain uuteen maankäyttöön siirtyy noin 2 000–3 000 hehtaaria suonpohjia.