Huoneistokeskuksen mukaan muuttoliikkeen vahvistuminen kasvukeskuksiin ja niiden ympäristöön näkyy kysynnän muutosten kautta erityisesti näiden alueiden neliöhintojen nousuna.
– Polarisaatio ilmiönä ei ole uusi. Tänä vuonna ennustamme kaupunkien sisäisen eriytymisen vahvistuvan entisestään. Eri kaupunginosien maine ja houkuttelevuus ohjaavat kaupunkien sisäistä asuntomarkkinaa. Asuntojen kilpailukykyinen hinnoittelu nousee asuntojen myynnin näkökulmasta entistä tärkeämmäksi, varsinkin kun monilla alueilla on tarjolla paljon vanhojen asuntojen kanssa kilpailevaa uudistuotantoa, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa sanoo.
Yksi asuntomarkkinaan vaikuttava trendi onkin voimakkaasti kasvanut uudistuotanto. Asuntojen rakentaminen jatkuu myös tänä vuonna, mutta rakennuslupien määrä on jo kääntynyt laskuun. Myös rakennustuotannon volyymin kasvu hiipui edelleen, sillä käynnissä olevan asuinrakennustuotannon kiinteähintainen arvo kasvoi vuoden 2018 syys-marraskuussa enää vain 0,4 prosenttia vuodentakaisesta.
– Tänä vuonna useat isot rakennushankkeet valmistuvat, ja uudisasuntoja tulee jo alkuvuonna myyntiin sekä vuokralle runsaasti. Rakenteilla olevista uudiskohteista parhaiten myyvät ne asunnot, joissa sijainti on hyvä ja hinta–laatu -suhde kunnossa. Kaupunkikohtaisia eroja uudiskohteiden kysynnässä on odotettavissa, ja joissakin kaupungeissa alkaa jo olla ylitarjontaa kysyntään nähden, Hintsa sanoo.
Koska rakenteilla on historiallisen paljon uudiskohteita, on ostajilla valinnanvaraa sekä rakenteilla olevissa että jo valmiissa uusissa asunnoissa. Kasvanut uudistuotanto tarkoittaa samalla myös vuokra-asuntotarjonnan lisääntymistä ja vuokra-asuminen varmasti kiinnostaa osaa kuluttajista.
Kuluttajat osaavat vaatia myös energiatehokkuutta ja ekologisuutta uudelta kodilta.
– Vihreät arvot tulevat näkymään tänä vuonna myös asuntokaupassa ja asuntorakentamisessa. Asunnonvaihtajat ovat entistä valveutuneempia esimerkiksi omakotitalojen ja rivitalojen energiankulutuksesta ja energiatehokkuudesta. Taustalla ei kuitenkaan ole pelkästään vihreät arvot vaan myös halu minimoida asumiskustannuksia, Hintsa arvioi.
Joulukuussa vanhojen asuntojen kauppa viime vuoden tasolla
Viime joulukuussa vanhojen asuntojen kauppamäärät laskivat valtakunnallisesti viisi prosenttia.
– Koska vuoden 2018 joulukuussa työpäiviä oli vähemmän kuin edeltävän vuoden joulukuussa, olivat kauppamäärät kuitenkin työpäiväkorjattuna vuoden 2017 joulukuun tasolla. Koko vuoden 2018 vanhojen asuntojen kauppamäärät jäivät kolme prosenttia vuoden 2017 kauppamääristä: vanhojen asuntojen kauppoja tehtiin viime vuonna noin 58[nbsp]500 kappaletta, Hintsa kertoo.
Vanhojen kaksioiden neliöhinnat nousivat joulukuussa valtakunnallisesti yhteensä kuusi prosenttia (+152 €) verrattuna joulukuuhun 2017
Kotitaloudet nostivat viime marraskuussa uusia asuntolainoja 1,6 miljardia euroa, mikä on 25 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 0,88 prosenttia ja laskennallinen marginaali 0,85 prosenttia.
Euromääräisten asuntolainojen kanta oli marraskuun lopussa 97,8 miljardia euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu 1,8 prosenttia.