Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan keskusta-alueiden asema on asumisen näkökulmasta edelleen varsin vahva.
Monilla kaupunkiseuduilla on kuitenkin keskusta-alueiden rinnalle muodostunut lähes yksinomaan kaupan ja autoilun varassa toimivia alueita, joihin kaupan kasvu on suurelta osin suuntautunut 2000-luvulla. Tämä on heikentänyt keskusta-alueiden asemaa vähittäiskaupan sijaintipaikkana.
Viime vuosina myös perinteisesti keskustahakuiset erikoiskaupan toimialat, kuten vaate-, kirja- ja urheilukauppa, ovat alkaneet hakeutua keskustojen sijaan niiden ulkopuolisille kaupan alueille.
Sama kehitys näkyy myös työpaikoissa. Keskusta-alueiden ulkopuolisten kaupan alueiden vähittäiskaupan työpaikkamäärä on yli nelinkertaistunut 20 vuoden aikana. Vähittäiskaupan työpaikkojen määrä on kaupan alueilla kasvanut jo suuremmaksi kuin alakeskuksissa. Mikäli sama kehitys jatkuu, vuoteen 2020 mennessä kaupan alueiden työpaikkamäärä kasvaa myös kaupunkiseutujen pääkeskustoja suuremmaksi.
– Vähittäiskaupan keskittyminen keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle heikentää kaupan lähipalvelujen saavutettavuutta ja ihmisten arkielämän sujuvuutta, ylitarkastaja Juha Nurmi ympäristöministeriöstä toteaa.
Toimintojen eriytyminen lisää liikennettä
Kaupan alan muutokset ovat olleet poikkeuksellisen nopeita ja näyttävät tuottavan sellaista yhdyskuntarakennetta, jossa eri keskuksilla on melko erilainen rooli.
– On kauppakeskuksia, kävelykeskustoja, hypermarket-keskuksia, paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueita ja erilaisia vapaa-ajan viettopaikkoja. Tämä merkitsee, että arjen asiointi- ja harrastusmatkat suuntautuvat entistä useampaan erilliseen paikkaan, mikä pahimmillaan uhkaa moninkertaistaa arkiliikkumisen määrän, erikoistutkija Antti Rehunen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.
Selvityksen tulosten mukaan kaupan alueet ovat kasvaneet lähes kaikilla kaupunkiseuduilla, mutta kehityksen vaikutus keskusta-alueiden elinvoimaisuuteen kaupallisina keskittyminä vaihtelee eri kaupunkiseuduilla.
Joissakin tapauksissa keskusta-alueiden kaupallinen vetovoima on heikentynyt huomattavasti ja kaupan alueet ovat nousseet työpaikkamäärillä mitattuna keskustoja suuremmiksi kaupan keskittymiksi.
Selvityksessä huomautetaan, että elinvoimaiset keskustat ovat kestävän ja toimivan yhdyskuntarakenteen kulmakivi. Selvityksen perusteella keskustojen aseman turvaamisessa vähittäiskaupan sijaintiratkaisut ovat avainasemassa.
– Suurimmilla kaupunkiseuduilla ratkaiseva kysymys on, rakentuuko kaupan palveluverkko monipuolisten keskusta-alueiden vai yksipuolisten kaupan alueiden varaan.