Tavoitteena on, että erillisratkaisua koskeva selvitys valmistuu vuoden loppuun mennessä.
– Voimakkaasti kasvavien kaupunkiseutujen näkökulmasta oleellista ei ole vain sote-palveluiden järjestämisvastuu sekä niiden tiivis yhteys kaupunkien muihin palveluihin, vaan ratkaisevaa on myös se, miten ja millä mallilla palvelut tulevaisuudessa rahoitetaan, toteavat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginjohtajat.
Uudenmaan erillisratkaisun rinnalla myös koko sote-uudistusta ja erityisesti sen rahoitusratkaisua on heidän mukaansa valmisteltava hyvässä yhteistyössä niin kaupunkien kuin koko kuntakentän kanssa.
Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajat painottavat, että rahoitusmallin valmistelussa vanhat valuviat täytyy korjata heti ja rahoitusmallien vaikutuksia analysoida huolellisesti myös kasvavien alueiden näkökulmasta.
Kaupunginjohtajien mukaan edellisen vaalikauden sote-rahoitusmallin suurimmat epäkohdat liittyivät kasvavien kaupunkien ja kuntien väestönkasvun vaatimien investointien toteuttamismahdollisuuksien radikaaliin heikentämiseen, millä olisi ollut laajakantoisia haitallisia vaikutuksia kestävään kaupungistumiskehitykseen sekä koko maan suotuisan talouskehityksen turvaamiseen. Investoinnit olisi mallissa pitänyt rahoittaa kolmanneksen pienemmillä tuloilla.
– Aiempi malli ei kohdellut kuntia yhdenvertaisesti. Yhteisöverotulojen leikkaus ja kiinteistöveron sisällyttäminen verotulotasaukseen olisivat vieneet verotuloja erityisesti pääkaupunkiseudulta.
Kunnallisveroprosentin tasasuuruinen leikkaus kaikilta kunnilta olisi Jan Vapaavuoren, Jukka Mäkelän, Ritva Viljasen ja Christoffer Masarin mukaan rokottanut kasvavien kaupunkien tuloista huomattavasti suuremman suhteellisen osuuden kuin pienemmiltä kunnilta.
– Lisäksi kunnallisverotulopohjasta olisi kokonaisuutena siirtynyt valtiolle enemmän varoja kuin mitkä ovat kuntien sote-toimintojen kustannukset, he huomauttavat.
Vapaavuoren, Mäkelän, Viljasen ja Masarin mukaan malli olisi edelleen johtanut kuntien ja kuntakonsernien suhteellisen velkaantuneisuuden kasvuun, koska lainakanta olisi jäänyt nykyisellään kaupunkien vastuulle verorahoituksen supistuessa samanaikaisesti.
Kaupunginjohtajakvartetin mukaan kuntien tulojen keruu ja siirto valtiolle maakuntien rahoitusta varten on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla.
– Vaihtoehtoisia malleja sekä niiden vaikutuksia tulisi analysoida perusteellisesti tiiviissä yhteistyössä kuntakentän kanssa. Sote-rahoitusmallin valinnan tulee perustua tutkittuun tietoon ja yhteisesti jaettuihin vaikutusarvioihin. Vain näin on mahdollista turvata kuntien yhdenvertainen kohtelu sekä löytää taloudellisesti kestävä ratkaisu koko julkisen talouden kokonaisuutta tarkastellen.