Jokainen viikko eristäytymistä maksaa Keskuskauppakamarin tuoreen talouskatsauksen mukaan Suomelle 1,2 miljardia euroa. Luku pohjaa Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n arvioon, jonka mukaan jokainen sulkeutumisen kuukausi voi maksaa noin 2 prosenttia menetettyä talouskasvua vuositasolla.
– Jos kriisi pitkittyy kovasti, voivat vaikutukset olla systeemisiä. Tässä tapauksessa esimerkiksi kansantalouden pankki- ja vakuutussektori saattaa olla uhattuna. Päättäjien tehtävänä tulee olla sellaisen politiikan toteuttaminen, joka minimoi taloudelliset menetykset terveydellisesti turvallisella tavalla, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki arvioi.
Kauppakamarien järjestämien kyselyiden perusteella yrityskentän tilanne on vakava. Sekä liikevaihto että henkilöstö on kutistunut koronakriisin seurauksena ja tilanteen odotetaan heikentyvän edelleen lähitulevaisuudessa. Myös konkurssin riski on kohonnut merkittävästi koronakriisin takia noin kolmannekselle jäsenyrityksistä.
Kotamäen mukaan hallituksen toimenpiteet ovat olleet monella tavalla hyviä, mutta testauskapasiteetissa, viestinnässä ja yritysten tukipolitiikan yksityiskohdissa olisi vielä parantamisen varaa.
Esimerkiksi verojen ja maksujen lykkäykset tulisi katsauksen mukaan voida siirtää omalla ilmoituksella automaattisesti vuoden loppuun. Myös tulisi pohtia, josko valtio kantaisi väliaikaisesti työntekijöiden sairauspoissaolojen kustannuksia ensimmäisten epidemiakuukausien osalta. Myös työnantajan sivukuluja, kuten eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja, tulisi ottaa valtion kustannettaviksi.
Talouskatsauksessa myös muistutetaan, että valtavan epävarmuuden vuoksi mahdollisimman suuri läpinäkyvyys päättäjien ja virkamiesten puolelta on tärkeää kriisiaikoina. Sosiaali- ja terveysministeriön tai Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tulisi tasaisin väliajoin ja riittävän usein julkaista arvionsa epidemian etenemisestä menneisyydessä sekä lähitulevaisuudessa.
Parasta mahdollista elvytyspolitiikkaa kuluvalle vuodelle voisi katsauksen mukaan olla julkisen sektorin alijäämän lisääminen noin kahdella prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tämä tarkoittaisi noin viiden miljardin euron elvytystä.
Keskuskauppakamari pitää silti todennäköisenä, ettei vielä tänä vuonna päästä riittävälle elvytystasolle. Ensi vuonna pitäisikin keskustella siitä, että kuinka paljon ja millä keinoin tulisi taloutta vielä elvyttää. Samalla olisi kauppakamarien mielestä pidettävä mielessä, että Suomen kansantalouden rakenteellisia ongelmia ei olla tällä hallituskaudella vielä päästy ratkomaan, vaan ratkaisuyritykset ovat siirtyneet kauemmaksi.