Keskuskauppakamarin osaamisasiantuntija Mikko Valtosen mukaan talouskasvun hidastuminen ja heikommat ennusteet tulevasta eivät vielä näy yritysten osaavan työvoiman tarpeessa.
Kauppakamareiden yrityskyselyssä lähes 65 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heillä on pulaa osaavasta työvoimasta. Noin 45 prosentin mielestä osaajapula rajoittaa yrityksen kasvua ja liiketoiminnan kehittämistä.
– Yritysten osaajapula on akuutti ongelma, jonka ratkaisemiseen tarvitaan toimia hallitukselta. Jokainen odotettu hetki nakertaa Suomen kilpailukykyä, Valtonen arvioi.
Kyselyn perusteella tarvetta on varsinkin koulutetuista ihmisistä, joilla on ammatillinen tai korkeampi tutkinto. Suurin tarve koulutetuista on tekniikan, kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden aloilla sekä tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alalla ja palvelualoilla.
Pitkällä aikavälillä osaavan työvoiman saatavuuteen voidaan Valtosen mukaan vaikuttaa koulutusmäärien kautta ja kasvattamalla opiskeluun perustuvan maahanmuuton määrää.
– Tämän kevään aikana opetus- ja kulttuuriministeriöllä on mahdollisuus kohdentaa korkeakoulujen koulutusmääriä tutkintotavoitteiden kautta vuosille 2021-2024 erityisesti niille aloille, joilla näyttää selkeästi olevan pulaa, hän muistuttaa.
Nopeat lääkkeet rajoittuvat Valtosen mukaan työperäisen maahanmuuton edistämiseen ja osaamisen päivittämiseen esimerkiksi muunto- ja täydennyskoulutuksella.
– Yritykset odottavat hallitukselta toimia, jotka konkreettisesti helpottavat osaavan työvoiman maahanmuuttoa. Oleskeluluvan saaminen ei saa kestää neljää tai kuutta kuukautta. Lupa on saatava maksimissaan kuukaudessa. Puoli vuotta on liiketoiminnan kannalta liian pitkä aika odottaa osaajaa, Valtonen painottaa.
Oleskelulupaprosessin pitää kauppakamarien mielestä olla asiakaslähtöisempi, ja virheellisesti täytettyjen hakemusten määrää on vähennettävä. Prosessia pitäisi sujuvoittaa muun muassa kehittämällä sähköistä asiointia ja automatisaatiota sekä turvaamalla riittävät resurssit Maahanmuuttovirastolle ja Suomen edustustoille.
Kauppakamarit ovat esittäneet yhdeksi konkreettiseksi ratkaisuiksi saatavuusharkinnasta luopumista mahdollisimman pian.
– Saatavuusharkinnasta luopumiseen liittyy myyttisiä pelkoja, joiden realisoituminen on kyseenalaista. Lähtökohtaisesti yritykset etsivät osaavaa työvoimaa sieltä, mistä sitä on saatavilla. Oli se sitten kotimaa, EU-maa tai EU:n ulkopuolinen maa. Tähän kuvioon sopii huonosti byrokraattiset hidasteet, Valtonen painottaa.
Kauppakamareiden kyselyyn vastasi yli 1300 työnantajaa yrityksistä ja organisaatioista eri puolilta Suomea.