Kauppakamarit ehdottavat yhteistyötä turpeen alasajoon

Tuotannon korvaussuunnittelu alan toimijoiden kanssa vähentäisi alueellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.

Keskuskauppakamari tukee Sitran esitystäKaup turpeen energiakäytön vaiheittaisesta alasajosta. Turpeen tuotannon korvaaminen tulee kauppakamarien mielestä kuitenkin suunnitella tiiviissä yhteistyössä turvealan toimijoiden kanssa, jotta siitä aiheutuvat alueelliset ja sosiaaliset vaikutukset jäävät mahdollisimman pieniksi.

Keskuskauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Eero Yrjö-Koskisen mukaan turpeen tuotanto tuhoaa peruuttamattomasti suoluonnon monimuotoisuuden. Lisäksi se pilaa vesistöjä kiintoaineilla, humuksella, ravinteilla ja happamalla vedellä, jota valuu ojitetuilta turvemailta lähiympäristöön.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Ilmastonmuutos vaatii kaikilta mailta siirtymistä vähähiiliseen energiantuotantoon, jotta energiankäytön ilmastovaikutukset saadaan mahdollisimman pieniksi. Turpeen hiilidioksidipäästöt ovat energiayksikköä kohden samaa luokkaa kuin kivihiilellä, joten on perusteltua sopia sen vaiheittaisesta alasajosta. Korvaavia energialähteitä kartoitettaessa vähähiilisyyden on oltava kaiken suunnittelun lähtökohtana, Yrjö-Koskinen totea tiedotteessa.

Turpeen energiakäyttö tuottaa keskuskauppakamarin mukaan tällä hetkellä 11,7 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, mutta työllistää vain 0,1 prosenttia kokonaistyöllisyydestä.

Keskuskauppakamari suosittelee EU:n reilun siirtymän rahaston hyödyntämistä vähähiilisen energiasiirtymän vauhdittamiseksi. Euroopan komissio on äskettäin ehdottanut rahaston viisinkertaistamista. Yrjö-Koskisen mukaan
turpeen korvaaminen vähähiilisillä vaihtoehdoilla sopii kuin nenä päähän reilun siirtymän rahaston rahoitettavaksi.

Suomi voisi hänen mielestään ottaa mallia myös Espanjasta, joka tukee energiasiirtymää valtion, alueiden ja yritysten välisillä reilun siirtymän sopimuksilla. Sopimuksia on pohjustettu laajapohjaisilla keskusteluilla, joihin on osallistunut paikallishallinnon, työntekijöiden, työnantajien ja ympäristöjärjestöjen edustajia.

– Tällainen lähestymistapa voisi toimia myös Suomessa, jossa on pitkäaikaista kokemusta sidosryhmien kuulemisesta, Yrjö-Koskinen arvioi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Keskuskauppakamari muistuttaa, että Euroopassa ei ole Suomen lisäksi muita turvetuotantomaita kuin Irlanti, jossa kansallinen energiayritys Bord na Móna on päättänyt luopua turpeen energiakäytöstä vuoteen 2025 mennessä.

Lue myös:

Sitra haluaa eroon turpeen alennetusta verokannasta

Mainos