Helsingin metropolialueen kaupunginjohtajat esittävät kuntiensa poliittisille päättäjille mallia, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen jäisi näiden kuntien muodostaman sote-alueen vastuulle.
Kaupungit ovat Helsingin seudun kauppakamarin mukaan perustelleet näkemystään muun muassa pääkaupunkiseudun yhteiskunnallisilla haasteilla sekä sillä, että Uusimaa on väkimäärältään liian iso verrattuna muihin maakuntiin sote-palvelujen järjestämiseksi.
– Asia on päinvastoin. Uusimaa on ainoa riittävän iso maakunta, ja nyt sekin haluttaisiin jakaa kahtia. Omia yhteiskunnallisia haasteita löytyy joka maakunnasta, Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen huomauttaa.
Uudellamaalla asukkaita on 1,6 miljoonaa. Sillä olisi kauppakamarin mielestä mahdollisuus toimia koko maan kehityksen moottorina uusien, erityisesti digitaalisten sote-palvelujen kehittämisessä.
Kaupunkien oma sote-ratkaisu kuitenkin synnyttäisi kauppakamarin mukaan Uudellemaalle kaksi hallintoa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi, toisen kaupunkeihin ja toisen muulle Uudellemaalle, Jos pääkaupunkiseudulle perustettaisiin oma sote-alue, sillä olisi todennäköisesti omia käytäntöjä ja aikatauluja palveluiden järjestämisessä, ja muulla Uudellamaalla olisi omansa.
– Tämä hankaloittaisi yritysten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien työtä. Kolmen ison kaupungin omatuotanto ja palvelujen järjestäminen pysyisivät hyvin lähellä toisiaan. Riski poliittisesta tuotannon ohjauksesta ja suosimisesta on suuri, Silen toteaa.
Helsingin seudun kauppakamarin mukaan esitys ei edesauttaisi asukkaiden valinnanvapauden kehittämistä ja kilpailuneutraliteettia, jota sote-uudistuksella myös tavoitellaan.
– Uudellemaalle räätälöity erillisratkaisu vetäisi todennäköisesti muut maan suuret kaupungit peräänsä. Tampere, Turku, Oulu vaatisivat samaa erilliskohtelua. Tällaisia ääni on jo kuulunut. Se vaarantaisi koko sote-uudistuksen etenemisen, Silen varoittaa.