Helsingin seudun kauppakamarin mielestä Uudenmaan ely-alueen osuus liikeverkon korjausvelan rahoituksesta on riittämätön.
Valtio käynnisti liikenneverkon korjausvelan supistamiseksi kuluvan vuoden alussa kolmivuotisen korjausvelkaohjelman.
Ohjelman 600 miljoonan euron potista 10 prosenttia kohdistuu Uudenmaan ely-keskuksen hallinnoimalle tieverkolle, joka kattaa Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnat.
Teiden ja ratojen kunnostukseen varatuista 264 miljoonasta eurosta Uudenmaan alueelle kohdistuu 60,1 miljoonaa euroa.
– Liikenneinvestointien ja perusväylänpidon rahoituksen lähtökohtana tulee olla yhteiskunnan varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Verovarat on kohdistettava niiden tuottavuusvaikutusten ja alueiden tuotantoedellytysten mukaisesti, huomauttaa johtaja Pia Pakarinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Uudenmaan ely-keskuksen alueen osuus koko Suomen bruttokansantuotteesta on kauppakamarin mukaan 44 prosenttia, teistä 56 prosenttia, liikennesuoritteesta 33 prosenttia ja tavaraliikenteen kuljetussuoritteesta 25 prosenttia.
Kuitenkin kuluvana vuonna esimerkiksi perusväylänpidon rahoitus tällä alueella on vain 19 prosenttia koko maassa käytettävästä perusväylänpidon rahoituksesta.
– Valitettavasti rahoituksen kohdistaminen ei ole järkevässä suhteessa Helsingin metropolialueen merkitykseen koko Suomen menestykselle ja hyvinvoinnille. Suomen ylivoimaisesti tärkeimmän talousalueen saama rahoitus on hämmästyttävän vähäinen. Aluepoliittisten näkökulmien sijasta korjaustoimenpiteet pitäisi kohdistaa ensisijaisesti väyliin, joilla on paljon liikennettä ja joiden varrella luodaan kasvua ja bruttokansantuotetta, Pakarinen toteaa.