Valtiovarainministeriön luonnoksessa metropolihallintoa koskevaksi laiksi perustamiskustannuksiksi arvioidaan 30 miljoonaa euroa.
– Lisäkustannukset nykyhallintoon ovat suuria, kun lähes koko metropolihallinnon henkilöstö siirtyisi jo olemassa olevista kuntayhtymistä ja Uudenmaan liitosta. Lakiluonnoksessa ei esitetä laskelmaa, johon kustannusten nousu perustuu, ihmettelee Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Heikki J. Perälä.
Metropolihallinnon rahoittaisi alueen kunnat ja valtio harkinnanvaraisella avustuksellaan, mikä pahentaisi entisestään julkisen sektorin kestävyysvajetta.
Perälä huomauttaa, että elinkeinoelämälle tärkein tavoite on yhteiskunnallisen päätöksenteon nopeuttaminen.
– Jos metropolihallinto perustetaan, on sille annettava todellinen päätösvalta maankäytöstä, asuntotuotannosta ja liikenteestä. Sen on myös voitava laatia metropolikaava, joka aidosti korvaa kuntien tekemät yleiskaavat. Maankäytön suunnittelua on nopeutettava, eikä lisätä uusia kaavoitusportaita, hän sanoo.
Helsingin seudun kauppakamarin mielestä kuntaliitokset olisivat uutta hallintotasoa parempi tapa tehostaa alueen päätöksentekoa. Kauppakamarin 6700 jäsenyrityksestä yli 80 prosenttia kannattaa liitoksia.
Metropolihallinnon malliksi esitetään kuntayhtymää, johon kuuluisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Sipoo, Tuusula, Kirkkonummi, Vihti, Nurmijärvi, Mäntsälä ja Pornainen.
– Myös Lohja ja Porvoo on otettava suoraan mukaan metropolialueen ratkaisuihin. Niiden maankäyttö-, asuntotuotanto- ja liikenneratkaisut vaikuttavat koko alueen menestykseen, Perälä sanoo.