Keskuskauppakamari ehdottaa ansiotuloverotuksen kevennystä, joka toisi töitä 15[nbsp]000 ihmiselle ja tekisi työnteosta kannustavampaa.
Verouudistus toteutettaisiin alentamalla valtion tuloveroasteikkoa tasaisesti. Suhteellisesti eniten uudistuksesta hyötyisivät palkansaajat, joiden kuukausipalkka on noin 2[nbsp]500 euroa tai vähän alle.
Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen mukaan ehdotuksen taustalla on huoli siitä, että jo alle keskituloisen palkansaajan rajaveroaste on tavattoman korkea.
– Noin 2[nbsp]600 euron kuukausituloilla 100 euron palkankorotuksesta jää 55 euroa käteen eli rajaveroaste on 45, Kotamäki kertoo tiedotteessa.
Uudistuksen hintalappu olisi Kotamäen mukaan noin kaksi miljardia euroa. Kolmannes uudistuksesta rahoittaisi itse itsensä kasvaneen työllisyyden ja kulutuksen kautta, toinen kolmannes rahoituksesta saataisiin luopumalla ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan aikaisen eläkkeen karttumisesta ja viimeinen kolmannes rahoitettaisiin siirtämällä verotuksen painopistettä kulutuksen ja haittojen verotukseen.
– Nykyinen ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan eläkekertymisen malli ei ole kansalaisille yhdenvertainen, se on fiskaalisesti kallis ja työn kannustimien kannalta ongelmallinen, Kotamäki huomauttaa.
Lisäksi Keskuskauppakamarin verouudistuksessa yhdistettäisiin kunnallisverotuksen ansiotulovähennys sekä valtionverotuksen työtulovähennys.
– Verovähennyksiä on lukuisia, joista osa tehdään verosta ja toiset verotettavasta tulosta. Verojärjestelmä on tavattoman monimutkainen ja siten vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Näin monelle verovähennykselle ei ole perusteita ja järjestelmää tulisi yksinkertaistaa, Kotamäki arvioi.
Hän pitää seuraava hallituksen tavoitetta nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin kunnianhimoisena nykyisessä suhdannetilanteessa. Sen saavuttamiseksi täytyy häne mielestöön kääntää kaikki kivet ja kannot.
– Keskuskauppakamari haluaa antaa oman panoksensa esittelemällä mallin, joka lisää palkansaajan tuloja, parantaa työn tekemisen kannustimia, lisää työllisyyttä sekä esittää askelmerkit uudistuksen rahoittamiseksi, Kotamäki kertoo.