Keskuskauppakamari esittää, että kotitalousvähennyksen korvausaste korotettaisiin määräaikaisesti 40 prosentista 70 prosenttiin, kun taloutta aletaan akuutin koronakriisin jälkeen elvyttämään. Ehdotus koskee ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksettua työkorvausta.
Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärä pitäisi palauttaa 2[nbsp]400 euroon vuodessa.
Keskuskauppakamarin ehdotuksen mukaan kotitalouden työntekijälle maksettavasta palkasta tehtävän kotitalousvähennyksen osuutta tulisi samalla nostaa 15 prosentista 30 prosenttiin. Myös sivukulujen tulee olla edelleen vähennyskelpoisia. Lisäksi kotitalousvähennyksen omavastuuosuus tulee puolittaa 50 euroon.
– Kotitalousvähennys lisää erityisesti pienten yritysten palveluiden kysyntää ja sitä myöten työllisyyttä. Nämä yritykset kaipaavat kipeästi tukea toiminnan uudelleenkäynnistämiseen heti, kun akuutti pandemia helpottaa, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Kotitalouksille tarjottujen palveluiden hinnasta merkittävä osuus muodostuu veroista ja veronluonteisista maksuista, kuten arvonlisäverosta ja työntekijän palkkaan kohdistuvista veroista.
– Tällaisen yritystoiminnan tukeminen kotitalousvähennyksellä on kannattavaa koko yhteiskunnan näkökulmasta, Kujanpää sanoo.
Sanna Marinin (sd.) hallitus leikkasi kotitalousvähennystä tämän vuoden alusta. Syynä oli tarve lisätä verotuloja.
Talouden romahdusta ei voitu tuolloin ennakoida, vaan laskelma verotuottojen lisäyksestä perustui historiatietoihin. Kujanpään mukaan koronaviruspandemia pudotti pohjan kotitalousvähennyksen leikkausten perusteluilta.
– Pandemian talousvaikutukset tekevät rumaa jälkeä palvelualalla, eikä leikkauksen perusteena olleita verotulojen lisäyksiä ole näköpiirissä. Kotitalousvähennyksen leikkaukset tuleekin perua ja elvyttävänä toimenpiteenä kasvattaa vähennystä aiemmasta tasosta määräajaksi, hän sanoo.