Viraton mukaan tulos on yhdenmukainen sen aiemman, kaupan sijainnin sääntelyä koskevan selvityksen kanssa. Sijainnin jälkeen myymälän valintaan vaikuttivat eniten omia tarpeita vastaava tuotevalikoima, myymälän tuttuus, varmuus tuotteiden saatavuudesta, korkealaatuiset tuotteet sekä myymälän siisteys ja viihtyisyys.
Myös aukioloajat vaikuttivat merkittävästi erityisesti täydennysostospaikkojen valintaan.
Kanta-asiakkuuteen liittyvien seikkojen merkitys jäi sen sijaan sijaintiin ja aukioloaikoihin verrattuna vähäisemmäksi.
Silti noin puolet kyselytutkimuksen vastaajista arvioi, että kanta-asiakkuuteen liittyvillä seikoilla on paljon tai erittäin paljon vaikutusta ostospaikan valintaan.
Tutkimuksen perusteella kuluttajien halu keskittää ostoksensa samaan kaupparyhmittymään oli sitä suurempi, mitä paremmin kanta-asiakasjärjestelmä jälkikäteen rahallisesti palkitsi heitä ostosten keskittämisestä.
Mitä suurempaa rahallinen palkitseminen oli, sitä tarkemmin vastaajat myös seurasivat päivittäistavaraostoksiin käyttämiään rahamääriä ja sitä halukkaampia he olivat muuttamaan ostoskäyttäytymistään suuremman palkitsemisen saavuttamiseksi.
Vastausten perusteella kyselyyn osallistuneet kuluttajat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: K-ryhmään yli puolet ostoistaan keskittävät, S-ryhmään yli puolet ostoistaan keskittävät sekä ostoksensa hajauttavat, jotka eivät kohdentaneet ostoksistaan yli puolta mihinkään tiettyyn kaupparyhmittymään.
Aineiston analyysit paljastivat eri ryhmien ostoskäyttäytymisessä selviä ja merkittäviä eroja. K-ryhmään keskittäville tärkeimpiä olivat tuotetarjoukset ja myymälän sopiva sijainti, kun taas S-ryhmään keskittäville tärkeimpiä olivat ostosten keskittäminen samaan kaupparyhmään ja myymäläuskollisuus.
Ostoksensa hajauttavat puolestaan valitsivat myymälän tarjousten ja edullisten hintojen perusteella.
Eri ryhmät erosivat toisistaan selvästi myös kanta-asiakkuuteen liittyvissä tekijöissä. Kyselyn mukaan K-ryhmään ostoksensa keskittävät arvostivat kanta-asiakkaille kohdennettuja tuotetarjouksia ja mainontaa, mutta eivät niinkään rahallista palkitsemista keskittämisestä.
S-ryhmään keskittävät olivat muita valmiimpia keskittämään ostoksensa samaan kaupparyhmittymään. Heille rahallinen palkitseminen keskittämisestä oli tärkeää, ja he olivat myös halukkaita lisäämään ostosmääriään tavoitellessaan seuraavaa bonusporrasta.
S- ryhmään keskittävät näyttivät myös hyödyntävän kaupparyhmittymän kumppanuusyrityksistä saatavia kanta-asiakasetujaan muita useammin. Erityisesti tämä näkyi huoltoasema- ja ravintolapalveluiden käytössä.
Ostoksensa hajauttavien ostoskäyttäytymistä puolestaan ohjasivat ennen kaikkea kanta-asiakastarjoukset, mutta jälkikäteen saatava rahallinen etu ostosten keskittämisestä ei ollut heille tärkeää.
Taloustutkimus Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi vähän yli tuhat 18-74-vuotiasta suomalaista. Tutkimusaineisto kerättiin toukokuussa 2014 nettikyselynä.
Kanta-asiakasjärjestelmät kilpailuoikeudellisessa arvioinnissa
Kyselytutkimus on osa Kilpailu- ja kuluttajavirastossa vuodenvaihteessa 2013–2014 käynnistynyttä laajempaa selvitystyötä, jossa arvioidaan, onko päivittäistavarakaupan määräävässä markkina-asemassa olevien toimijoiden kanta-asiakas- ja asiakasomistajajärjestelmillä mahdollisesti kilpailua rajoittavia vaikutuksia päivittäistavarakaupan markkinoihin.
Selvitystyö jatkuu tänä vuonna, ja nyt julkaistun raportin tulokset muodostavat osan kanta-asiakasjärjestelmien kilpailuvaikutuksen arvioinnista.
Vuoden 2014 alussa voimaan tulleen kilpailulain mukaan päivittäistavarakaupan toimijan katsotaan olevan määräävässä markkina-asemassa, jos sen valtakunnallinen markkinaosuus on vähintään 30 prosenttia päivittäistavarakaupan vähittäismyynnistä.
Tällä hetkellä sekä K- että S-ryhmä ovat määräävässä markkina-asemassa Suomen päivittäistavarakaupan markkinoilla. KKV:n mukaan päivittäistavarakaupan kanta-asiakasjärjestelmät voivat johtaa määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön, jos ne poikkeavat normaalista suoritekilpailusta ja siten entisestään heikentävät keskittyneen markkinan kilpailua.