Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä on alkuvuodesta jatkanut parin prosentin kasvuaan, eikä Kaupan liitto usko sen merkittävästi hiipuvan loppuvuodestakaan. Parin seuraavan vuoden aikana kasvu kuitenkin hidastuu prosentin tuntumaan.
– Ostovoiman ja työllisyyden muutokset ovat tärkeitä signaaleja kuluttajille. Jos työttömyys lähtee kasvuun, myös kotitalouksien ns. varovaisuussäästäminen lisääntyy, mikä voi kiihdyttää luisua alaspäin, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja varoittaa tiedotteessa.
Tukkukaupassa suhdannehuippu ohitettiin jo viime vuonna, ja tänä vuonna liikevaihdon määrä on hieman supistunut. Vaikka asuinrakentamisen kasvu on pysähtynyt, muu rakentaminen ja teollisuuden uudet tilaukset ovat vetäneet tukkukauppaa ja tukevat sitä Kaupan liiton mukaan myös ensi vuonna niin, ettei liikevaihdon määrä merkittävästi vähene.
– Jos kuitenkin talouskasvu, teollisuustuotanto ja vienti hidastuvat entisestään, kehitys painaa myös kotimaista tukkukauppaa, Kurjenoja huomauttaa.
Vähittäiskaupan työllisyys on alkuvuonna alkanut supistua. Kyse on Kaupan liiton mukaan rakennemuutoksesta, jossa kansainvälinen ja kotimainen kilpailu ajaa toimintojen tehostamiseen samalla, kun väestön vanheneminen ja kaupungistuminen muuttavat toimintaympäristöä.
– Kaupassa ei enää ole itsestään selvää, että liikevaihdon kasvu luo työtä. Digitalisaatio ja automatisaatio mahdollistavat sekä kustannuskilpailun että asiakaspalvelun parantamisen, Kurjenoja toteaa.
Kaupan alalle on jo useamman vuoden ajan perustettu aikaisempaa vähemmän uusia yrityksiä. Kurjenoja pitää kehitystä huolestuttavana, sillä uudet yritykset ja ideat toisivat alalle elinvoimaa.
Kaupan liitto ennustaa, että vuoteen 2030 mennessä Suomesta on hävinnyt yli viidennes vähittäiskaupoista, pahimmassa tapauksessa jopa 40 prosenttia. Suurin osa yrityskadosta tapahtuu erikoiskaupassa, jota liiton mukaan kuristaa eniten ulkomaisen digikaupan kasvu.
Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemen mielestä kaupan rakennemuutos ja digitaalinen murros pitää huomioida entistä vahvemmin sekä kansallisessa että EU-tason päätöksenteossa.
– Maan hallituksen päätös laatia kaupan alaa koskeva tulevaisuusselonteko vaalikauden aikana on erittäin tärkeä, sillä se voi avata mahdollisuuksia kehittää alaa strategisesti ja pitkäjänteisesti. Puolueeton asiantuntijatyö pitäisi kuitenkin käynnistää heti, hän vaatii.
Kaupan liiton mielestä kotimaiselle kaupalle ei saisi asettaa sellaisia ylimääräisiä velvoitteita tai sääntelyä, joka ei koske ulkomaistakaan kauppaa. Myös monopoleja tulisi purkaa, jotta alan tehokkuus paranisi.
Kivijalka- ja tukkukaupan kustannustaakkaa ei pitäisi enää lisätä esimerkiksi erilaisilla veroilla tai lisäsääntelyllä. Lisäksi työvoiman saatavuudesta on pidettävä huolta ja työperäistä maahanmuuttoa lisättävä.
Erityisen tärkeää Kaupan liiton mielestä olisi perustaa kärkihanke, jolla tuettaisiin kaupan yritysten ja niiden ympärillä olevien muiden palveluyritysten digitalisaatiota ja kansainvälistymistä.