Suomen alkoholipolitiikkaa pitäisi Kaupan liiton mielestä tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja myös elinkeinoelämän näkökulmat huomioon ottaen.
– Alkoholikulttuuria voidaan ja sitä pitäisi kehittää myös muilla kuin verotukseen ja saatavuuden rajoittamiseen perustuvilla keinoilla, arvioi Kaupan liiton toimitusjohtaja Mari Kiviniemi tiedotteessa.
Nelosoluet pääsivät ruokakauppoihin uuden alkoholilain tultua voimaan. Kivinimen mukaan ääntelyn purkamisen seuraukset ovat olleet todella maltillisia.
– Valviran tuoreen tilaston mukaan alkoholinmyynnin kehitys Suomessa oli litroissa nolla prosenttia ja sataprosenttisena alkoholina mitattuna +0,1 prosenttia, Kiviniemi toteaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan alkoholin kokonaiskulutus kasvoi 0,6 prosenttia.
– Kokonaiskulutuksen hienoisen kasvun taustalla on väkevien alkoholijuomien matkustajatuonnin lisääntyminen. Sen sijaan tuonti väheni oluessa, siiderissä ja lonkerossa, joiden myyntiä vapautettiin, Kiviniemi huomauttaa.
Lisäksi Kaupon liitto muistuttaa, että valtiovarainministeriön ennusteen mukaan alkoholiverotuotot olivat viime vuonna noin 150 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuonna 2017.
Kaupan liiton mielestä alkoholipolitiikan keinoista sekä alkoholin markkinoista, kulutuksesta ja kansanterveydellisistä vaikutuksista pitäisi tehdä puolueeton selvitys.
– Samalla voitaisiin arvioida jo tehdyn lainsäädäntöuudistuksen vaikutuksia muun muassa kulutuksen, kansanterveyden, eri elinkeinojen, valtiontalouden ja työllisyyden näkökulmista, Kiviniemi ehdottaa.
Selvityksessä olisi välttämätöntä arvioida myös Alkon monopoliaseman ajanmukaisuus ja tarpeellisuus.
– Tavoitteena täytyy olla se, että Alkon omistajaohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöltä valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimivaan omistajaohjausyksikköön. Tällöin valtionyhtiön omistajaohjaus ja toimialan sääntely olisi selkeästi erotettu toisistaan samaan tapaan kuin muidenkin valtionyhtiöiden osalta hyvän hallintotavan periaatteiden mukaisesti, Kiviniemi painottaa.
Hänen mielestään tulevalla hallituskaudella pitäisi niin ikään toteuttaa ohjelma, jossa laajapohjaisella yhteistyöllä tuettaisiin kuluttajalähtöistä alkoholikulttuurin kehitystä.
– Tämä ei onnistu vain kieltoja ja rajoituksia käyttämällä. On tärkeää tukea jo havaittua positiivista kehitystä, kuten esimerkiksi nuorten vähentynyttä alkoholinkulutusta, Kiviniemi linjaa.
Hän nostaa esille myös alkoholiverotuksen uudistamisen.
– Olisi tärkeää kehittää verotusta niin, etteivät erot Suomen ja naapurimaidemme välillä kasva liian suuriksi eikä alkoholin matkustajatuonti käänny pysyvästi kasvuun.