Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) ei ole valmis pakittamaan hallituksen linjaamasta perhevapaauudistuksesta. Kulmuni sanoo ihmettelevänsä Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) ”hyökkäystä kotihoidontukea kohtaan”.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala on kritisoinut voimakkaasti perhevapaauudistusta, jonka hallitus esitteli viime viikolla julkisuudessa, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät ole päässeet siitä sopuun. Kolmikantaisen työryhmän työ on vielä kesken.
– Koko syksy on neuvoteltu työmarkkinaosapuolten kanssa ja se, että EK aloittaa nyt kritiikin kotihoidontukea kohtaan, niin se ei kyllä kuulu Elinkeinoelämän keskusliitolle, että poliittiset päättäjät ovat tässä maassa tukeneet kotihoidontukijärjestelmää. Me haluamme tehdä perhevapaauudistuksen ja siihen on olemassa laaja konsensus tässä maassa yli hallituspuolueiden ja ilmeisesti myös oppositiossa sitä tuetaan, Katri Kulmuni sanoo Verkkouutisille.
Uudistuksessa ansiosidonnainen päivärahakausi pitenee eikä kotihoidontukeen kosketa.
EK ja Akava ovat kritisoineet hallituksen yksipuolista linjausta siitä syystä, että palkansaajat ja työnantajat joutuvat rahoittamaan valtaosan perhevapaauudistuksesta.
– Siitä on syksyllä neuvoteltu ja hallitus on tullut sitten tähän neuvottelutulokseen. Aikana, jolloin Suomessa syntyy historiallisen vähän lapsia, on aivan välttämätöntä, että me saamme hyvän perhevapaauudistuksen, joka tukee perheitä ja syntyvyyttä tässä maassa, Kulmuni toteaa.
Perhevapaauudistuksen on arvioitu maksavan enintään 100 miljoonaa euroa, josta hallitus on luvannut valtion kattavan 25 miljoonaa. Loppusumma aiotaan rahoittaa korottamalla sairausvakuutusmaksua.
Hallitus päättää seuraavaksi työllisyystoimista
Seuraavaksi hallituksen pitäisi päättää työllisyystoimista, joita pohditaan kolmikantaisissa työryhmissä.
Esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamisesta tai eläkeputken poistosta ei vallitse yksimielisyyttä työmarkkinajärjestöjen kesken. SAK on harannut kumpaakin vastaan.
Kulmunin mukaan hallitus voi päättää yksipuolisesti myös työllisyystoimista, vaikka työmarkkinajärjestöt eivät olisi niistä yksimielisiä.
– Hallitus toivoo, että työmarkkinajärjestöt löytäisivät yhteisymmärryksen työllisyystoimista, mutta viime kädessä se on hallituksen päätettävä, että 30[nbsp]000 työllistä tähän maahan lisää tulee, Kulmuni sanoo.
Hallituksen tavoitteena on, että ensi syksyn budjettiriiheen mennessä kasassa on päätökset työllisyystoimista, jotka tuovat laskennallisesti 30[nbsp]000 uutta työllistä.