– Jos tämä vanhaan aikaan joskus oli kateuspäivä, nykyään se on veronmaksun juhlapäivä, Veronmaksajien Teemu Lehtinen sanoo Verkkouutisille verotietojen julkaisupäivän merkityksestä.
Tämä näkyy siinä, miten tulojen sijaan yhä enemmän tiedotusvälineissä nostetaan kärkeen sitä, kuinka paljon veroja suurituloiset henkilöt ovat maksaneet.
Verotilastojen kärjessä komeilevat Supercellin nimet, joita on kymmenen eniten verotettavaa tuloa saaneiden listalla seitsemän. Supercell-menestyjiä kuvattiin Helsingin Sanomissa ”iloisiksi veronmaksajiksi”.
– Päivän henki on muuttunut ajan myötä. Nykyisin kiinnitetään huomiota siihen, kuinka suuria veroja moni maksaa yhteiskunnan laariin, Lehtinen sanoo.
Hän arvioi, että tällä on merkitystä sen suhteen, miten suurituloisuuteen suhtaudutaan yhteiskunnassa.
Verotilastoista selviää, että myös pääomatuloistakin maksetaan suuria veroja, vaikka pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin ansiotuloja.
Pääomatuloverotus on kiristynyt
Pääomatuloverotuksen vaikutus verokertymään on edelleen pieni suhteessa ansiotuloverotukseen. Viime vuonna pääomatuloveroilla kerättiin 2,5 miljardia euroa tuloja valtiolle. Ansiotuloveroilla kerättiin 27,5 miljardia euroa.
Verotilastoista havaitaan, että eniten ansiotuloja ansaitsevat maksoivat tuloistaan kokonaisuudessaan veroja hieman yli puolet. Ne, jotka ansaitsivat pääasiassa pääomatuloja, maksoivat kokonaisuudessaan veroja noin 35 prosenttia olettaen, että heillä oli vain vähän ansiotuloja.
Lehtinen muistuttaa, että pääomatulojen verotus on kiristynyt paljon. Vielä vuonna 2011 pääomatulojen osalta kaikkien veroprosentti oli 28. Nyt pääomatuloja verotetaan 30[nbsp]000 euroon saakka 30-prosenttisesti ja ylittävältä osin 34-prosenttisesti.
– Minusta on perusteltua, että pääomatuloa ei tämän ankarammin veroteta, Lehtinen sanoo.
Hän muistuttaa, että pääomaverotuksen pohja on hyvin liikkuvaa. Se liikkuu etenkin hyvin helposti rajojen yli. Jos pääomatuloja verotettaisiin hyvin ankarasti, se ohentaisi verotettavaa pohjaa eli niitä tuloja, joiden perusteella verot kerätään.
– Minusta ei kannata veropohjan kanssa leikkiä poääoma- ja yritysveropuolella. Kannattaa olla huolellinen ja varovainen, Lehtinen sanoo.
Verotuksessa mennään hyvään suuntaan
Pääomatuloveron kiristysten sijaan Lehtinen korjaisi ansiotuloverotuksen ja pääomatuloverotuksen tasojen eroa keventämällä asteittain ansiotuloverotuksen marginaaliveroja. Näillä tarkoitetaan sitä, kuinka paljon henkilö joutuu maksamaan lisätuloista veroa.
Suurten tulojen kohdalla lisätulojen vero on lähes 60 prosenttia, mutta jo keskituloiset joutuvat maksamaan lisätuloistaan puolet veroa.
– Ahkeruuden, opskelemisen ja uralla etenemisen verotus on tosiaan ankaraa, Lehtinen sanoo.
Hänen mielestään marginaaliverotusta pitäisi alentaa kehittämällä verotuksen rakennetta siten, että kulutusta ja haittoja verotettaisiin enemmän. Tähän suuntaan on nykyisen hallituksen aikana pyritty menemään.
– Nyt mennään oikeaan suuntaan. Tänä vuonna kaikkien palkansaajien verotusta kevennetään. Se on hyvä asia, Lehtinen iloitsee.
Hän huomauttaa, että viime vaalikaudella valtiontalous ei tasapainottunut, kun kaikkia veroja kiristettiin.
– Verotuksessa korkea prosentti ei ratkaise yhteiskunnan hyötyä, vaan se että veropohjaa saadaan isommaksi ja kakkua kasvatettua, Lehtinen kiteyttää.