Kataloniassa äänestetään torstaina Espanjan pääministerin Mariano Rajoyn määräämissä ylimääräisissä aluevaaleissa alueen laittomaksi todetun itsenäisyysäänestyksen jälkimainingeissa.
Viimeiset mielipidemittaukset osoittavat, että kilpailu itsenäisyyttä kannattavien puolueiden ja osana Espanjaa säilymistä kannattavien puolueiden välillä on tiukka. Todennäköisin lopputulema viimeisten mielipidemittausten perusteella näyttäisi olevan se, että laajempaa itsehallintoa ajava, mutta itsenäisyyttä vastustava vasemmistoliittouma jää alueparlamenttiin vaa’ankieleksi, jolloin kumpikaan puoli ei saa parlamenttiin enemmistöä.
Parlamenttienemmistö edellyttäisi 68 paikkaa parlamentissa. Verkkouutiset laski viimeisten Katalonian aluevaaleja koskevien mielipidemittausten keskiarvot ja paikkaprojektiot. Mielipidemittaukset on julkaistu El Periodic d’Andorrassa (tutkimuslaitos GESOP) ja skotlantilaisessa The Nationalissa (tutkimuslaitos Feedback), ja on tehty viimeisen viikon aikana ennen vaaleja.
Itsenäisyyttä kannattavien puolueiden kannatuksen keskiarvo mittauksissa on 46,6 prosenttia ja Espanjan osana säilymistä kannattavien unionipuolueiden keskiarvo on 43,6 prosenttia. Vaa’ankieleksi jäisi vasemmistolainen laajempaa itsehallintoa kannattava Catalunya Sí que es Pot -liittouma, jonka kannatuskeskiarvo on 8,4 prosenttia. Catalunya Sí que es Pot kannattaa kuitenkin kansanäänestyksen järjestämistä itsenäisyydestä.
Niukka enemmistö
Kun tarkastellaan parlamentin paikkamäärien ennusteita, itsenäisyyspuolueilla näyttäisi olevan mahdollisuus niukkaan enemmistöön. Itsenäisyyspuolueille on tutkimuslaitosten projektioiden keskiarvon mukaan luvassa 66-69 paikkaa parlamenttiin. Enemmistöön riittäisi 68 paikkaa. Espanja-mieliset puolueet ovat jäämässä selvästi enemmistöstä 54-59 paikalla, mutta yhdessä Catalunya Sí que es Pot -liittouman kanssa ei-itsenäisyyttä-ajavien puolueiden paikkamäärä olisi 64-70 paikkaa.
Näin ollen tulos voi kallistua kumpaan vain suuntaan.
Mielipidemittausten mukaan suurimmaksi puolueeksi parlamenttiin olisi paikkamäärissä nousemassa keskustavasemmistolainen itsenäisyyttä ajava koalitio ERC–CatSi 32-33 paikalla. Espanjan osana säilymistä kannattavan liberaalin Ciutadansin kannatus on suurempi, mutta sen paikkamäärä olisi jäämässä 30-32 paikkaan.
Kolmanneksi olisi tulossa keskustaoikeistolainen itsenäisyysmielinen koalitio JuntsxCat 18,6 prosentin kannatuksella ja 27-28 paikalla. Neljänneksi jäisi unionissa pysymistä kannattava keskustavasemmistolainen PSC 20-21 paikalla. Viidenneksi suurin olisi aiemmin mainittu autonomiaa ajava vasemmistoliittouma Catalunya Sí que es Pot 10-11 paikalla. Laitavasemmistolainen itsenäisyyttä kannattava CUP saisi 8-9 paikkaa ja keskustaoikeistolainen Espanjan valtapuolue PP kuusi paikkaa.
Jatko on epäselvä
Lokakuun ensimmäinen päivä järjestetty laiton kansanäänestys itsenäisyydestä Kataloniassa aiheutti tapahtumien vyöryn, jossa pääministeri Rajoy päätti käyttää perustuslakia ottaakseen Katalonian hallinnon väliaikaisesti Espanjan hallituksen haltuun. Samalla Rajoy määräsi Kataloniaan uudet aluevaalit joulukuun loppuun.
Vaalikampanja on ollut erikoinen, sillä osa johtavista poliitikoista on joutunut kampanjoimaan vankilasta käsin sen jälkeen, kun aluehallinnon johtavia henkilöitä pidätettiin syytettyinä kapinoinnista ja kapinan lietsomisesta. Aluehallinnon johtaja Carles Puigdemont pakeni syytteitä Belgiaan ja on kampanjoinut sieltä käsin puolueensa JuntsxCat:n puolesta muun muassa videotervehdyksin.
Aluehallinnon varapuheenjohtaja ja ERC:n puheenjohtaja Oriol Junqueras on kampanjoinut vankilasta käsin ja on syyttänyt entistä liittolaista Puigdemontia vastuunpakoilusta.
Katalonian aluehallinto on Espanjan hallituksen tehtävänä siihen saakka, kun uusi hallitus on muodostettu. Itsenäisyysmielisten enemmistön suhtautuminen jatkoon vaikuttaa merkittäviltä osin siihen, miten keskustelut aluehallinnon ja Espanjan hallituksen välillä jatkuvat.
Vaalitulos voi osoittautua mielipidetiedusteluiden valossa niin hankalaksi, että hallitusta ei saada muodostettua, jolloin parlamentti hajotetaan ja järjestetään uusintavaalit.