Katajan mukaan päättäjienkin pitäisi asiantuntijoiden tapaan tunnustaa, että korkeat veroasteet heikentävät kannustimia työntekoon ja yrittäjyyteen ja ovat siten kansantaloudellisesti haitallisia.
– Asiantuntijoiden viesti siitä, että verotuksen kiristäminen ei ole keino kestävyysvajeen kutistamiseen, pitäisi ottaa vakavasti. Sopeutus on toteutettava leikkaamalla – ei veroja korottamalla, Kataja toteaa.
Kuten talousoppineet toteavat, ansiotuloveron sekä yritys- ja pääomatuloverotuksen kiristyksiin ei Katajan mukaan ole varaa, jos kasvua pidetään keskeisenä tavoitteena.
– Työn kohtuuttomalla verotuksella ei ehkä ole merkitystä työtuntien määrään, mutta ne vaikuttavat suoraan siihen, kokevatko suomalaiset järkeväksi ponnistella opinnoissa ja onko uralla eteneminen tavoittelemisen arvoista. Verotuksen kannustavuus voi ratkaista ylitämmekö vai alitammeko itsemme, Kataja sanoo.
Katajan mielestä poliitikkojen tulisi ottaa kiihkottomasti käsittelyyn sellaiset verot, jotka eivät ole alttiita veropaolle ja ovat taloudellisesti tehokkaita ja perusteltuja. Talousasiantuntijoiden mukaan tällaisia veroja olisivat kiinteistö- ja haittaverot.
– Jos ja kun olemme yksimielisiä siitä, että talouskasvu on hyvinvoinnin edellytys, veroastetta pitäisi pikemminkin alentaa kuin korottaa ja verotuksen rakenne uudistaa talouskasvua suosivaksi. Asiantuntijoiden näkemykset pitää muuttaa lihaksi ja veropolitiikka ottaa rohkeasti kasvun moottoriksi. Talouskasvu ei synny vain hurskaista toiveista, Kataja summaa.
Bengt Holmströmin, Sixten Korkmanin ja Matti Pohjolan raportti Suomen talouskriisin luonteesta ja kasvun edellytyksistä julkistettiin tänään. Raportissa käsiteltiin verotuksen tasoa ja rakennetta osana talouskasvun edellytyksiä sekä velkaantumisen katkaisemista.