Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) mukaan suomalaiset eivät ole tottuneet systemaattiseen hallinnollisten rakenteiden inventoimiseen.
Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden rahoituksessa on 4,7 prosenttia bkt:sta suuruinen kestävyysvaje. Rakennepoliittinen ohjelma täsmentää toimet, joiden toimeenpano kuroo kestävyysvajeen umpeen.
– Suomessa on totuttu siihen, että on budjetti- ja kehysriihiä, mutta Suomessa ei ole oikeastaan totuttu systemaattisesti inventoimaan rakenteita koskaan aikaisemmin, Katainen sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa Säätytalolla perjantaina.
– Nyt on sen aika. Sen vuoksi tällainen erillinen neuvottelu- ja päätöksenteko on tehty. On inhimillistä, että totutaan olemassa olevaan ja uuden näkeminen on hieman vierasta.
Suomi uudessa tilanteessa
Kataisen mukaan rakenteellisia uudistuksia tarvitaan useasta eri syystä.
– Ensinnäkin kuntien velvoitteet ovat paisuneet vuosien saatossa niin suuriksi, että esimerkiksi väestönmuutoksesta johtuen ei ole enää realistista ajatella, että kunnat pystyisivät selviytymään kaikkein tärkeimpien peruspalveluiden hoitamisesta, jos mitään ei tehdä.
Hän korostaa, että ikärakenteen muutoksesta johtuen Suomi on täysin uudessa tilanteessa. Suomessa on joka vuosi vähemmän työikäisiä ihmisiä, ja sillä on vaikutusta talouskasvuun ja verotuloihin.
– Meidän on keskityttävä rakenteellisen työttömyyden poistamiseen, ja meidän on tehtävä toimenpiteitä, jotka uudistavat meidän talouskasvun mahdollisuuksia.
Katainen muistutti, että päätökset rakenteellisista uudistuksista ovat vaikeita myös päätöksentekijöille.
– Kun toisaalta tietää, että päätöksiä ei voi jättää tekemättä, niin se oikeastaan kannustaa. Näiden päätösten kautta jokainen meistä voi suhtautua vähän luottavaisemmin Suomen tulevaisuuteen.
– Eivät nämä päätökset yksin meidän ongelmia ratkaise, mutta ne kulkevat merkittävällä tavalla oikeaan suuntaan.
”Asiat ratkeavat ratkaisemalla”
Kataisen mukaan päätöksissä on poliittisen päätöksentekijän kannalta kyse vastuullisuudesta ja toimenpiteistä, jotka lisäävät luottamusta Suomeen.
Rakenteellisissa uudistuksissa ei ole ensisijaisesti kysymys valtion menojen leikkauksista vaan toiminnallisista uudistuksista.
– Osa päätöksistä on sellaisia, että yksinkertaisesti lakia muuttamalla voidaan saada haluttu vaikutus aikaiseksi. Osa päätöksistä vaatii aktiivista toimeenpanoa.
– Asiat eivät ratkea itsestään tämän neuvottelun jälkeen. Mutta ne ratkeavat, kun asioita ratkaistaan. Muutetaan lainsäädäntöä ja normitusta ja pidetään huolta siitä, että nämä tavoitteet saavutetaan
Kataisen mukaan osa päätöksistä on konkreettisia ja osa vaatii vielä jatkovalmistelua. Kehysriihessä on tarkoitus arvioida valmistelun tasoa.
– Mikäli nyt päätetyt toimenpiteet eivät riitä, sitten tehdään uusia toimia.