Euroopan komissio julkaisi tänään keskiviikkona EU:n uudet ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet. Komissio esittää, että kasvihuonekaasujen päästöjä vähennettäisiin 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Uusiutuvan energian tavoite nostettaisiin 27 prosenttiin. Tavoite olisi sitova EU-tasolla, mutta jäsenvaltiokohtaisia tavoitteita ei asetettaisi. Uutta energiatehokkuustavoitetta ei tässä vaiheessa asetettaisi. Lisäksi komissio on tehnyt ehdotuksen päästökauppadirektiivin tarkistamisesta.
– Olemme olleet koko ajan mukana vaikuttamassa kaikilla mahdollisilla tasoilla kun komissio on valmistellut ehdotustaan. Komissiossa on ymmärretty oikein Suomen näkemys siitä, että vain yhden sitovan tavoitteen asettamalla voimme saavuttaa tärkeät ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet mahdollisimman kustannustehokkaasti, Jyrki Katainen sanoo.
Uusien tavoitteiden tarkoituksena on korvata nykyiset vuoteen 2020 tähtäävät tavoitteet, joissa EU sitoutui vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä 20 prosenttia, nostamaan uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin ja parantamaan energiatehokkuutta 20 prosenttia. Nämä tavoitteet tullaan suurella todennäköisyydellä saavuttamaan EU:ssa.
EU:n keskeiset linjaukset käsitellään Eurooppa-neuvostossa 20.–21. maaliskuuta valtionpäämiesten kesken. Pääministerin mukaan valtioneuvoston tarkoituksena on ennen Eurooppa-neuvostoa analysoida tarkkaan, mitä nämä ehdotukset merkitsevät Suomen ja yritystemme kilpailukyvyn kannalta.
Samalla arvioidaan, kuinka tehokkaasti näillä tavoitteilla voidaan torjua ilmastonmuutosta.
– Suomen talouskasvu on ollut jo pitempään hidasta. Onkin tärkeää, että arvioimme tarkkaan komission ehdotuksen vaikutukset erityisesti energiantuotannolle ja energiaintensiiviselle teollisuudellemme ennen päätöksentekoa. Uskon kuitenkin, että ilmastotavoitteen tiukentaminen voi luoda Suomelle myös uusia mahdollisuuksia erityisesti cleantech -sektorilla. Tämä edellyttää meiltä koko innovaatiopotentiaalimme hyväksikäyttöä, Katainen sanoo
Kataisen mukaan ilmasto- ja energiapaketin pohjalta laadittavassa lainsäädännössä Suomelle on tärkeää varmistaa, ettei se estä tai hidasta toisen sukupolven biopolttoaineiden markkinoiden kehitystä Euroopassa. Suomen kannalta on myös tärkeää miten maankäyttö ja metsätalous huomioidaan EU:n ilmastopolitiikassa.