Suomen talouskasvun notkahtaminen vuoden alussa 1,2 prosenttiin ei välttämättä ole suuri yllätys, jos katsoo tarkemmin talvella ja keväällä esitettyjä ennusteita.
SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vetämissä hallitusneuvotteluissa on kuitenkin lähdetty ”normaalista talouskasvusta”, joka Rinteen mukaan tarkoittaa noin kahden prosentin kasvua. Tilastokeskuksen mukaan talous kuitenkin kasvoi tammi-maaliskuussa vain 1,2 prosenttia vuodentakaisesta.
Suomen Pankki ennusti jo viime joulukuussa, että talouskasvu hidastuu tänä vuonna 1,9 prosenttiin ja ensi vuonna 1,7 prosenttiin. Sen jälkeen kasvu hidastuisi vajaaseen 1,5 prosenttiin.
Valtiovarainministeriö arvioi huhtikuun alussa, että kasvu hidastuu tänä vuonna 1,7 prosenttiin ja ensi vuonna 1,4 prosenttiin. Vuonna 2021 kasvun ennustettiin hidastuvan edelleen 1,2 prosenttiin, minkä jälkeen vuosikasvu jäisi alle 1,5 prosenttiin.
Yksityispankkien ekonomistit ovat omissa ennusteissaan liikkuneet samoilla linjoilla. Danske Bank piti maaliskuussa tämän vuoden ennusteensa entisellään 1,7 prosentissa, mutta ensi vuoden kasvun arvioitiin jäävän 1,2 prosenttiin.
Nordea ennusti toukokuun puolivälissä tämän vuoden kasvuksi 1,5 prosenttia ja ensi vuodelle vain yhtä prosenttia. OP:n vastaavat luvut viime viikolla olivat 1,6 prosenttia ja 0,8 prosenttia.
Talouden hidastuminen alkuvuonna ei siis ennusteiden valossa ollut mikään yllätys, mutta ehkä pudotus tuli odotettua aiemmin. Yllätys oli myös kotimaisen kysynnän supistuminen. Ennustuksissa on arveltu talouskasvun jatkuvan pääosin kotimaisen kysynnän varassa, kun taas vientinäkymien on arveltu heikentyvän.
Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin vienti veti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä edelleen varsin mukavasti, mutta yksityinen kulutus ja investoinnit vähenivät vuodentakaisesta. OP:n ekonomistit varoittelivatkin viime viikolla, että heikkenevän luottamuksen vuoksi kulutuksen kasvu jää pienemmäksi kuin tulojen nousu.
Työllisyysasteen nostaminen ei ole helppoa
Hallitusneuvotteluissa on myös paljon rakennettu kasvavan työllisyysasteen varaan. Suomen Pankin mukaan työllisyyden viime vuoden aikana koettu poikkeuksellisen voimakas kasvu jää kuitenkin väliaikaiseksi ilmiöksi.
– Osittain tämä johtuu työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmista, jotka johtuvat muun muassa pitkäaikaistyöttömyydestä sekä korkeasti koulutetun tai muuten ammattitaitoisen työvoiman puutteesta. Myös työikäisen väestön väheneminen jarruttaa uusien työpaikkojen syntymistä, pankin ennusteessa todetaan.
Työllisyysasteen paraneminen silti jatkuu, kun työllisten määrä lisääntyy ja työikäisen väestön vähenee. Suomen Pankki ennusti joulukuussa työllisyysaste päätyvän vajaaseen 73 prosenttiin vuonna 2021.
Valtionvarainministeriö puolestaan ennustaa työllisyysasteen nousevan tänä vuonna 72,7 prosenttiin, ensi vuonna 73,2 prosenttiin ja 73,6 prosenttiin vuonna 2021 . Ministeriö kuitenkin muistuttaa sekä työvoimakustannusten nousun kiihtymisestä että työvoimakapeikoista tietyissä ammattiryhmissä.
Nordean mielestä työllisyysasteen nostaminen maaliskuun tasolta huomattavasti korkeammalle vaatii työmarkkinoilla työaikajoustoa, ja siten osa-aikatyön lisääntyminen on lähes välttämätöntä. Danske Bank puolestaan huomautti jo joulukuussa, että työllisyysaste on historiallisesti ajatellen erittäin korkea Suomen työmarkkinoilla, joten lisäparannusten hakeminen ei tule olemaan helppoa.
Huolestuneita terveisiä Säätytalolle
Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist arveli keskiviikkona pikakommentissaan, että bruttokansantuotteen nousun taittumisen voi olettaa synnyttävän huolia Säätytalolla.
– Tällä hetkellä taloutta jarruttavat useat tekijät. Kotimaassa työllisyyden nousu on pysähtynyt ja kasvun moottorina toiminut kaupunkien rakennusbuumi on hidastumassa, mikä supistaa investointeja. Vienti sinnittelee yhä kohtalaisesti, mutta maailmankaupan hidastuminen ei lupaa senkään osalta erityisen ruusuista tulevaisuutta, hän totesi.
OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen puolestaan varoitti tiedotteessaan viime viikolla ulkomaankaupan tasapainon järkkymisestä.
– Suhdannetilanteeseen nähden vaihtotaseen vaje on huolestuttava. Ulkoisen tasapainon järkkyminen vaikkapa kauppasodan kärjistymisen vuoksi lisäisi nopeasti paineita kilpailukyvyn kohentamiseen, josta ei nyt tunnuta kantavan paljoa huolta.