Lasikuitukomposiittia on tähän asti käytetty hammasproteeseissa, hammaspaikka-aineessa ja luuta korvaavissa kalloimplanteissa. Lasikuiturunkoisia kasvoproteeseja on kehitetty kliiniseen käyttöön, ja niitä on jo käytössä sekä Turun yliopistollisen keskussairaalan että Vaasan keskussairaalan potilailla.
Kasvoproteeseja tehdään korvaamaan kasvaimen tai tapaturman takia menetettyä kudosta, esimerkiksi korvaa, nenää tai silmää niissä tapauksissa missä kirurginen korjausleikkaus ei ole mahdollinen.
Kasvoproteesi valmistetaan ihon värisestä silikonista ja tukirungosta, joka on tässä tutkimuksessa valmistettu kevyestä lasikuitumuovista.
Rosita Kantola totesi väitöstutkimuksessaan, että lasikuitumuovin kiinnittyminen silikoniin on hyvä käyttämällä tiettyjä pintakäsittelyaineita ja -menetelmiä.
– Kasvoproteeseja joudutaan uusimaan, ja lasikuiturungon etuna on se, että proteesi pystytään korjaamaan helposti. Lasikuitumuovi on kevyt ja proteesin reunoista tulee joustava, mikä on proteesin käyttäjälle miellyttävää. Tähän asti yleisesti käytetty akryyli on painavaa, jäykkää ja siten epämukava käyttää, Kantola selvittää väitöstiedotteessaan.
Koska lasikuiturungon avulla kasvoproteesin reunat saadaan tiiviisti ihoa vasten, yksi Kantolan tutkimuksen tavoitteista oli selvittää proteesin reunan aiheuttaman paineen ihon verenkiertoa mahdollisesti alentava vaikutus. Hän havaitsi, että kuiturungon aiheuttamalla paineella ei ole haitallisia vaikutuksia kasvojen ihon verenkierrolle.
Kantola selvitti myös ensimmäistä kertaa mahdollisuutta käyttää lämpötilan mukaan väriä vaihtavia täyteainehiukkasia kasvoproteesisilikonissa. Ihon väri muuttuu kylmässä ja kuumassa ympäristössä punaisemmaksi.
– Pigmentin tarkoitus olisi saada kasvoproteeseissa aikaan samantyyppinen värimuutos kuin ihossa, jotta proteesi olisi mahdollisimman luonnollisen näköinen eri olosuhteissa.
Kantola havaitsi, että pigmentin väriä muuttava ominaisuus toimii kasvoproteesisilikonissa. Auringonvalon UV-säteilyä vastaavalla keinotekoisella vanhenemisella tehty koe kuitenkin osoitti, että pigmentti on herkkä UV-säteilylle eikä sen takia vielä sovellu kliiniseen käyttöön.
Kuiturungon osalta väitöskirjatyön tutkimustuloksia voidaan suoraan soveltaa kasvoproteesien valmistustekniikassa. Lasikuitukomposiittirungon avulla pystytään valmistamaan kevyt, joustava ja tiivis kasvoproteesi, joka tuo käyttömukavuutta ja -varmuutta kasvoproteesipotilaan arkipäivään.
HLL Rosita Kantolan väitöskirja Use of fiber-reinforced composite framework and thermochromic pigment in facial prostheses tarkastetaan perjantaina 31. tammikuuta Turun yliopistossa.