WMO:n kasvihuonekaasuraportin (Greenhouse Gas Bulletin) mukaan hiilidioksidin määrän kasvu ilmakehässä oli viime vuoden aikana korkeampi kuin keskimääräinen kasvutahti viimeisen kymmenen vuoden aikana.
WMO:n mukaan teollisen ajan alusta, eli vuoden 1750 jälkeen, ilmakehän hiilidioksidin määrä on lisääntynyt 41 prosentilla ja metaanin 260 prosentilla. Suurin osa siitä on peräisin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Noin puolet ihmiskunnan tuottamasta hiilidioksidista jää ilmakehään ja loppuosa sitoutuu valtameriin ja maanpäälliseen biosfääriin.
– Pelkkä ilmaston lämpeneminen ei anna koko kuvaa tapahtuvasta muutoksesta, vaan myös meret lämpenevät ja muuttuvat ominaisuuksiltaan, Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö Ari Laaksonen sanoo tiedotteessaan.
Ilmakehän tasapaino järkkyy
Viime vuonna hiilidioksidipitoisuudet ylittivät kuukausitasolla symbolisen 400 ppm:n rajan monella Global Atmosphere Watch -verkostoon kuuluvalla arktisella asemalla. Myös Ilmatieteen laitoksen Pallaksen asemalla ylitettiin 400 ppm:n taso kevättalvella 2012.
– Havainnot korostavat sitä, että kasvihuonekaasut järkyttävät ilmakehänluontaista tasapainoa ja niillä on tärkeä merkitys planeettamme lämpenemisessä, WMO:n pääsihteeri Michel Jarraud sanoi.
Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennessä arviointiraportissa todettiin, että muun muassa hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ovat nousseet ennennäkemättömälle tasolle verrattuna viimeisiin 800 000 vuoteen.
– Jos tahti jatkuu nykyisellä vauhdillaan, globaali lämpötila saattaa nousta 4,6 asteella vuosisadan loppuun mennessä teollisen ajan alkuun verrattuna. Nousulla tulee olemaan katastrofaalisia seurauksia, Jarraud toteaa.
Havaittu Suomessakin
Ilmatieteen laitos on osallistunut WMO:n Global Atmosphere Watch eli GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW -mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Ylläs-Pallas-tunturin kansallispuistossa.
Hiilidioksidipitoisuuksien kasvu näkyy myös Pallaksella tehdyissä mittauksissa, jossa nousua on 2,0 ppm vuodessa.
– Kasvu jatkui myös viime vuonna. Mittauksissa erottuu myös selkeästi vuodenaikaisvaihtelu, sillä kasvukaudella metsät toimivat voimakkaana hiilinieluna, mutta syksyllä ja talvella vuorostaan maaperä hiilen lähteenä, Ari Laaksonen kertoo.
GAW-asemat raportoivat kasvihuonekaasujen pitoisuuksista ilmakehässä, ei niiden päästöistä.