Alkoholia juomattomien 15–16-vuotiaiden nuorten osuus on lisääntynyt Suomessa samoin kuin eri puolilla Eurooppaa vuodesta 1995 vuoteen 2015.
Kansainvälisessä ESPAD-tutkimuksessa 26 prosenttia suomalaisnuorista ilmoitti, ettei ole koskaan juonut alkoholia. Eurooppalaisnuorista näin ilmoitti joka viides.
Muissa Pohjoismaissa, Tanskaa lukuun ottamatta, raittiiden nuorten osuus on Suomeakin suurempi ja se on kasvanut Suomea voimakkaammin.
Suomessa humalajuominen on myös vähentynyt voimakkaammin kuin Euroopassa keskimäärin. 15–16-vuotiaiden nuorten humalajuominen on Euroopassa keskimäärin yleisempää kuin Suomessa.
Suomalaisnuorista 23 prosenttia ilmoitti juoneensa vähintään kuusi annosta kerralla ainakin kerran viimeisen 30 päivän aikana. Eurooppalaisnuorista näin ilmoitti joka kolmas.
Nuorilta kysyttiin myös viimeisimmällä alkoholinkäyttökerralla juodun alkoholin määrää (laskettu senttilitroina sataprosenttista alkoholia). Suomessa nuorten kerralla juoma alkoholimäärä (5,96 cl) oli tällöin selvästi Euroopan keskiarvoa (4,70 cl) suurempi.
Suomalaiset nuoret pitävät alkoholin hankintaa vaikeampana kuin nuoret muualla Euroopassa.
Myös tupakointi vähentynyt
15–16-vuotiaiden nuorten tupakkakokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat vähentyneet tasaisesti 2000-luvulla sekä Suomessa että muualla Euroopassa.
Suomessa päivittäin tupakoivia nuoria on vähemmän kuin Euroopassa keskimäärin, mutta enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Huumeiden käytössä ei suuria muutoksia
Nuorten yleisimmin käyttämä huume Suomessa ja muualla Euroopassa on kannabis. Kannabiksen ja muiden huumeiden käyttö on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa harvinaisempaa kuin Euroopassa keskimäärin.
Kannabiksen hankintaa pidetään Suomessa vaikeampana kuin muualla Euroopassa.
Niin ikään alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö on vähentynyt suomalaisilla 15–16-vuotiailla nuorilla. Yhteiskäyttö on silti edelleen hieman Euroopan keskitasoa yleisempää ja selvästi yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa.
Rahapelaaminen maistuu
15–16-vuotiaat suomalaisnuoret pelaavat rahapelejä useammin kuin eurooppalaisnuoret keskimäärin. Suomalaisnuorista 20 prosenttia oli pelannut rahapelejä ainakin kerran viimeisen 12 kuukauden aikana. Eurooppalaisnuorista näin oli tehnyt 14 prosenttia.
Myös säännöllisesti rahapelejä pelaavien osuus oli Suomessa eurooppalaista keskiarvoa suurempi. Rahapelaaminen on Suomessa myös yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa.
Tiedot selviävät nuorten päihteiden käyttöä käsittelevästä laajasta eurooppalaisesta koululaistutkimuksesta, European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD).
Tutkimus on toteutettu vuodesta 1995 alkaen neljän vuoden välein 23–36 Euroopan maassa. Kyselyyn osallistuu tutkimusvuonna 16 vuotta täyttäviä koululaisia, jotka ovat Suomessa peruskoulun yhdeksännellä luokalla.