Naton perussopimuksen viides artikla velvoittaa liittokunnan puolustamaan kaikkia jäsenmaitaan. Baltian maiden osalta se olisi kuitenkin vaikeaa, varoittaa nimekäs brittiläinen turvallisuuspolitiikan tutkija Edward Lucas.
Taustalla vaikuttavat hänen mukaansa muiden jäsenmaiden arkuus, pitkään jatkunut puolustusmenojen alasajo ja katteeton toiveajattelu Venäjän todellisista aikeista.
Viroon on vastikään siirretty Yhdysvaltain ilmavoimien F-15-hävittäjiä, ja tukikohdissa eri puolilla Eurooppaa ja Yhdysvaltoja 8 500 amerikkalaissotilasta on kohotetussa valmiudessa. Toimet ovat Lucasin mielestä sinänsä oikeita, mutta riittämättömiä ja myöhässä.
– Päällisin puolin kaikki näyttää hyvältä. Nato-liittolaiset ovat sijoittaneet Viroon, Latviaan ja Liettuaan eFP-joukkoja, joiden vahvuus on noin tuhat sotilasta kussakin maassa, Lucas sanoo Foreign Policy -lehden artikkelissa.
– Joukot eivät toki kestäisi Venäjän hyökkäystä, vaan niiden tehtävänä on varmistaa, että Kreml ymmärtää hyökkäyksen Baltian maihin olevan hyökkäys myös muita Nato-maita vastaan, hän toteaa.
”Saksa on musta aukko”
Lucas muistuttaa myös Suomen ja Ruotsin kasvattaneen puolustusmenojaan. Myös Nato-maa Norja panostaa aktiivisesti Itämeren turvallisuuteen logistiikka-, tiedustelu- ja ilma-asesuorituskyvyillään.
– Puolan, Pohjoismaiden ja kolmen Baltian maan yhteenlaskettu bruttokansantuote on suurempi kuin Venäjän, hän huomauttaa.
– Alueen turvallisuuden musta aukko on Saksa. Sen koko ja sijainti antaisivat sille olennaista painoarvoa, mutta muut Itämeren alueen maat suhtautuvat Berliinin päättäjiin epäluuloisesti. Saksa on tukenut kahta Itämeren pohjassa kulkevaa Nord Stream -maakaasuputkea. Muut alueen maat pitävät niitä vakavana, Kremlin ylivaltaa alueen energiahuollossa vahvistavana uhkana, hän sanoo.
Latvian puolustusministeri Artis Pabriks on luonnehtinut Saksan toimintaa moraalittomaksi ja tekopyhäksi.
Yhteistyö olisi voimaa
Baltian maihin sijoitetut Naton eFP-joukot ovat Lucasin mielestä nykyisellään eräänlaisia panttivankeja, jotka muistuttavat Vladimir Putinia siitä, että Venäjän hyökkäys Baltiaan merkitsisi sotaa myös Britannian, Ranskan ja Saksan kanssa.
– Jotta ne olisivat taistelukelpoisia, on aika tukkia ilma- ja ohjuspuolustuksessa sekä tiedustelu-, valvonta- ja tiedusteluvalmiuksissa olevat aukot, hän sanoo.
Lennokkeja, sensoreita ja satelliitteja sekä merkittävää laskentatehoa hyödyntävät tiedustelun suorituskyvyt loisivat hänen mukaansa silmän, joka näkee syvälle Venäjän sisälle ja tunnistaa, mitä venäläisjoukot tekevät jo kauan ennen kuin kriisin aktivoitumista.
– Tietojen jakamista Natoon kuulumattomien Ruotsin ja Suomen kanssa koskevien sääntöjen muuttaminen maksimoisi niiden tuottaman hyödyn, hän toteaa.