Uutismediassa keskeisellä sijalla näkyvät dramaattiset kärsimyksen kuvat vaikuttavat katsojiinsa monilla tavoilla. Kauhun kuvat koskettavat, herättävät empatiaa ja saavat aikaan vetoomuksia elämän suojelun puolesta.
– Se, kenen kärsimyksestä näemme kuvia, miten ja millaisia, vaikuttaa käsityksiimme kansainvälisestä politiikasta, sodista ja kriiseistä sekä globaalisti jakautuneesta ihmisarvosta, ihmisyyden hierarkioista, sanoo väittelijä Noora Kotilainen väitöstiedotteessaan.
Hän kartoittaa väitöskirjassaan kärsimyksen, sodan ja kriisien kuvaston käytön länsimaista historiaa valistusajalta eli 1700-luvun puolivälistä tähän päivään. Tutkimus keskittyy 2000-luvun läntisiin kuvakäytäntöihin, ja kuvien asemaan lännen viimeaikaisessa kansainvälisessä politiikassa.
Väitöskirjan mukaan koskettaviin kuviin vedotaan poliittisessa puheessa kriisihetkillä, niitä käytetään strategisesti mielikuvien muokkaamisessa, jopa sotaoperaatioiden perustelijoina.
– Tunnepitoiset kriisien kuvat ovat merkittävässä roolissa kansainvälisessä politiikassa ja mielikuvien muokkaamisessa, Kotilainen toteaa.
Hän keskittyy erityisesti siihen, kuinka kuvat puhuttelevat katsojia erilaisissa kansainvälisen politiikan yhteyksissä.
– Kuvat heijastelevat vallitsevia ajatusmalleja ja rakentavat samalla katsojiensa käsityksiä kriiseistä, sodista ja kansainvälisestä politiikasta sekä arvokkaana pidetystä elämästä. Kärsimyksen kuvien käyttö- ja esitystavat paljastavat aikansa kansainvälisen politiikan henkeä sekä suhtautumistamme ihmisyyteen ja sen suojeluun, Kotilainen sanoo.
Kuvat kertovat jakautuneesta suhtautumisesta ihmisarvoon
Väitöstutkimus kartoittaa laajasti viimeaikaisia kuvakäytäntöjä. Työssä tarkastellaan muun muassa kuvastoja, joilla ”Euroopan pakolaiskriisiä” on viime vuosina länsimediassa kuvattu.
– Tavat, joilla esimerkiksi pakolaisia kuvataan ja näytetään kertovat jakautuneesta suhtautumisesta pakolaisuuteen, ihmisoikeuksiin ja ihmisyyden arvoon laajemminkin, Kotilainen kertoo.
Tutkimuksessa tarkastellaan terrorismista, luonnonkatastrofeista ja epidemioista viimevuosina esitettyä kuvastoa, ja tutkitaan sitä, miten ei-länsimaalaiset kärsijät ja läntiset auttajat kuvissa esitetään.
– Kuvien kautta piirtyy esiin ihmisyyden globaalisti jakautuneet erilaiset roolit: länsimaiset vahvat humanitaariset auttajat ja ei-länsimaiset heikot autettavat, Kotilainen sanoo.
Kuvien käyttö osa kansainvälistä voimapolitiikkaa
Väitöksessä käsitellään myös kuvien käyttöä ja asemaa kansainvälisen tason poliittisessa puheessa ja päätöksenteossa ja osana sotaoperaatioiden strategista kommunikaatiota. Nykysodan kuvien käyttöä, niiden leviämistä sosiaalisesta mediasta valtamediaan tutkitaan muun muassa Syyrian Ghoutassa 2013 tapahtuneen kaasuiskun kuvien käytön kautta.
– Vaikka sosiaalisen median muutosvoimasta kriisien kohtaamisen suhteen puhutaan nykyään paljon, Syyrian esimerkki osoittaa, että järkyttävimmätkin kärsimyksen kuvat ovat alisteisia intressiperustaiselle kansainväliselle voimapolitiikalle, Kotilainen toteaa.
VTM Noora Kotilaisen väitöskirja Visual Theaters of Suffering – Constituting the Western Spectator in the Age of the Humanitarian World Politics tarkastetaan perjantaina 9. joulukuua Helsingin yliopistossa.