Kauppi viittaa puoluejohtajien esittämiin näkemyksiin finanssialan sääntelystä pankkien edunvalvonnan satavuotistaipaleen kunniaksi tehdyssä FK:n juhlajulkaisussa Finanssialan Majakka (.pdf).
– Suomi on perinteisesti ollut asioiden valmistelussa avoimuuden ja läpinäkyvyyden mallimaa Euroopassa. Seuraavalla EU-kaudella Suomi voisi nostaa EU:ssa voimakkaasti esille sen, että finanssisääntelyn valmistelu kaipaa jatkossa reilua vuoropuhelua sidosryhmien kanssa, Kauppi sanoo.
Merkittävä osa finanssialan sääntelystä tapahtuu muulla tavoin kuin direktiivien ja asetusten muodossa. Puoluejohtajien mukaan jäsenmaiden hallitusten ja sidosryhmien on päästävä nykyistä paremmin mukaan näiden säännösten valmisteluun.
Viime vuosina finanssiasioissa annetut komission lainsäädäntöehdotukset ovat sisältäneet runsaasti määräyksiä, joilla asioita on siirretty yksin komission tai eurooppalaisten valvontaviranomaisten valmisteluun. Nämä EU-asetukset ovat kaikilta osiltaan velvoittavia, ja niitä sovelletaan sellaisenaan.
Suomella on Kaupin mukaan parantamisen varaa myös kotimaisessa valmistelussa. Eduskunta käsittelee parhaillaan luottolaitoslainsäädännön uudistamista. Lakipaketin yhteydessä Finanssivalvonnalle ollaan esittämässä lakiin perustuvaa velvollisuutta informoida valtiovarainministeriötä sekä sosiaali- ja terveysministeriötä Euroopan valvontaviranomaisissa ja Euroopan keskuspankissa vireillä olevista säädösten valmisteluista.
– Olisi tärkeää, että Fivan informointivelvollisuus EU-säädösvalmistelusta koskisi ministeriöiden ohella myös Fivan valvottavia eli finanssitoimialaa. Eurooppalaisten valvontaviranomaisten ja EKP:n norminannon määrä kasvaa jatkossa huomattavasti, mikä asettaa haasteita Suomen kaltaisille vähäisillä viranomaisresursseilla toimiville maille. Tämän takia on olennaista, että hyvin toimiva yhteistyö Fivan, ministeriöiden ja toimialan välillä voi jatkua, Kauppi korostaa.
Viranomaisten ja toimialan välinen vuoropuhelu on Kaupin mielestä tärkeää esimerkiksi suomalaisten markkinoiden erityispiirteiden huomioon ottamiseksi jo valmistelun varhaisessa vaiheessa.
– Tässä erityisesti Fivalla on keskeinen rooli. Työtä varmasti helpottaisi, mikäli Fivan informointivelvollisuus koskisi myös alan etujärjestöä, Finanssialan Keskusliittoa, Kauppi huomauttaa.