Tiedustelulainsäädäntö oli esillä tiistaina eduskunnan täysistunnossa, kun käsiteltiin ehdotusta eduskunnan työjärjestyksen muuttamiseksi. Kyse on tiedusteluvalvontavaliokunnan perustamisesta ja tiedustelun parlamentaarisesta valvonnnasta.
Opposition Sdp:n Eero Heinäluoman mukaan keskeinen asia on, että eduskunta saisi oikeudet valvoa koko suojelupoliisin toimintaa.
– Ei voi olla niin, että luomme ison apparaatin seuraamaan sitä, miten tietoa teknisesti kerätään ja mitä tietoa kerätään. Kysymys on siitä, miten tätä tietoa käytetään ja mitä supo tällä tiedolla tekee, Eero Heinäluoma sanoi.
– Supon luotettavuus on tässä kyseessä. Ja jotta tämä luotettavuus on olemassa, pitää olla koko supon toimintaan ulottuva valvonta, ja se kuuluu tämän tiedusteluvalvontavaliokunnan tehtäviin. Valitan, että puhemiesneuvoston enemmistö ei ollut tähän ratkaisuun vielä valmis.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinteen mukaan oleellista on, että valvonnan piiriin eivät ole tulossa rikostorjunta, salaisen tiedon hankinta, turvallisuusselvitykset ja supon koko johtaminen.
– Erittäin merkittävää päätösvaltaa yli ihmisten käyttää supon päällikkö tulevaisuudessa. Sen takia on tärkeää, että saadaan koko supon toiminta, kaikki supon toiminta, eduskunnan parlamentaarisen valvonnan piiriin, Antti Rinne sanoi.
Rinne syytti, että ”te olette politisoineet, puoluepolitisoineet tämän asian, puhemiesneuvostossa, ja tästä on tullut jännite joka vaurioittaa kaikille meille tärkeän tiedustelulainsäädännön eteenpäin viemistä”.
Tällä jää kiinni
Kokoomuksen poliisitaustaisen kansanedustaja Kari Tolvasen mukaan tiedustelutoiminnan parlamentaarisen valvonnan ydintehtävä on valvoa, että tiedustelu on hyväksyttävää ja suhteellista. Valiokunnan tehtävä olisi valvoa tiedustelutoiminnan asianmukaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, ja valvontaan kuuluisi myös painopisteiden seuranta ja arviointi.
Lisäksi tulee tiedusteluvaltuutettu, joka ”pystyy tekemään aikamoisia temppuja”, kuten yllätystarkastuksia suojelupoliisiin, saamaan kaikki asiakirjat käyttöönsä ja osallistumaan oikeuden salaisiin istuntoihin. Tolvanen mainitsi myös oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin.
– Mehän olemme luomassa tähän systeemin, joka on todistetusti länsimaiden, EU:n tehokkain valvontasysteemi, ehkä jopa maailman, ja kattavin. Eduskunnassa nyt jo kolme valiokuntaa valvoo suojelupoliisia. Sen lisäksi käräjäoikeus valvoo niissä pakkokeinoissa joihin pitää lupa hakea käräjäoikeudelta, Kari Tolvanen sanoi.
– Sen lisäksi on ulkoisia valvojia: tällä hetkellä tietosuojavaltuutettu, tasa-arvovaltuutettu, yhdenvertaisuusvaltuutettu, jotka nämäkin jäävät valvomaan suojelupoliisia. Sisäministeriö valvoo suojelupoliisia. Sen lisäksi on sisäistä laillisuusvalvontaa suojelupoliisissa.
Tolvanen myönsi ikävät yksittäistapaukset, mutta sanoi itse luottavansa ja varmaan eduskunnan istuntosalinkin lähtökohtaisesti luottavan suomalaiseen rehelliseen viranomaiseen.
– Jos siellä joku on, joka ei noudata (lainsäädäntöä), niin vakuutan, että tällä valvontakoneistolla ja mekanismilla jää aivan varmaan kiinni, Kari Tolvanen vakuutti.
– Joskus tulee mieleen, mitä suojelupoliisissa nyt jo on. Kuulemma kerran viikossa sinne menee joku laillisuusvalvoja tekemään tarkastuksen. Ja se on ihan perusteltua, jatkossakin, kun näin laajat valtuudet on. Mutta kun on näin paljon näitä valvojia – tulee ihan oikeasti mieleen, että alkaako siellä pikku hiljaa olla jo ruuhkaa. Eli pitääkö jakaa jo vuoronumeroita siinä supon ovella, että kuka tulee tänään valvomaan.
Tolvanen toivoi korkeiden laillisuusviranomaisten kanssa käytävän keskustelua, miten tarvittavat valvonnat sovitetaan ja koordinoidaan käytännössä keskenään – myös niin, että se motivoi eikä polje henkilökuntaa.