Verkkouutiset

Kansoilta on kysytty harvoin Natoon liittymisestä

Naton 28 jäsenmaasta vain kolmessa on järjestetty kansanäänestys liittymisestä.

Suomessa poliitikot toivovat kansanäänestystä, jos Nato-jäsenyys nousee ajankohtaiseksi.

Kansanäänestysten järjestäminen Natoon liittymisestä on kuitenkin harvinaista.

Nykyisistä Nato-maista vain kolmessa eli Unkarissa, Sloveniassa ja Espanjassa on järjestetty kansanäänestys Natoon liittymisestä.

Nykypäivä ja Verkkouutiset selvitti tietoja puolustusministeriön kautta.

Unkarissa järjestettiin kansanäänestys vuonna 1997, paria vuotta ennen liittymistä. Sloveniassa äänestettiin vuonna 2003 samalla kertaa sekä EU:hun että Natoon liittymisestä.

Espanjassa järjestettiin Nato-kansanäänestys vuonna 1986, vaikka maa oli liittynyt Natoon jo vuonna 1982.

Lisäksi Georgiassa järjestettiin vuonna 2008 ei-sitova kansanäänestys Natosta. Enemmistö kannatti liittymistä, mutta Nato ei ole toistaiseksi hyväksynyt maalle hakijamaan statusta.

Kroatia joutui terästäytymään

Nato edellyttää uusilta jäsenmailta ”kansan tukea”, mikä on käytännössä tulkinnanvarainen.

– Tätä ei ole tarkemmin määritelty. Ei ole tiettyjä prosentteja, eikä Nato vaadi kansanäänestystä. Miten se tuki koetaan, on jokaisen maan käsissä, huomauttaa konserniohjausyksikön johtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä.

Kuusela arvioi, että kansan tuki olisi Suomen osalta todennettavissa, ”jos asia nauttii Suomessa eduskunnan enemmistön tukea” eivätkä gallupitkaan näyttäisi toiseen suuntaan.

Kansan mielipiteelläkin on nimittäin merkitystä. Nato huomautti taannoin Kroatiaa, jossa poliitikot halusivat Natoon, mutta kansa vastusti sitkeästi gallupeissa.

– Kroatian hallitus joutui terästäytymään asiassa ja polkaisemaan tiedotuskampanjan, minkä jälkeen selkeä enemmistö kansasta tuki jäsenyyttä ja Kroatia pääsi jäseneksi, kertoo Kuusela.

Yleensä Natoon haluavissa maissa kansan suosio liittoutumiselle on ollut kuitenkin enemmän tai vähemmän itsestään selvä.

Luonteeltaan neuvoa-antava

Jos Suomessa järjestettäisiin Nato-kansanäänestys, se olisi luonteeltaan neuvoa-antava eikä sen periaatteessa tarvitsisi sitoa poliitikkoja. Käytännössä asia olisi kuitenkin toisin.

– Vaikka meillä on neuvoa-antava kansanäänestys, totta kai se olisi poliittisesti hyvin sitova, arvioi demokratia-, kieli- ja perusoikeusasioiden yksikön johtaja Kirsi Pimiä oikeusministeriöstä.

Suomessa on tähän mennessä järjestetty kaksi neuvoa-antavaa, valtiollista kansanäänestystä. Ensimmäinen koski kieltolakia ja toinen EU:hun liittymistä.

Jos kansalta kysyttäisiin Natosta, kansanäänestys järjestettäisiin todennäköisesti siinä vaiheessa, kun valtiojohto olisi jo liputtanut jäsenyyden puolesta ja juna olisi niin sanotusti liikkeellä.

– EU:n kohdallahan oli jo kaksi vuotta käyty neuvotteluja ja tähän liittyvä sopimus oli jo olemassa, muistuttaa Pimiä ajankohdasta, jolloin kansalta kysyttiin EU:sta.

Valtiojohdon kanta vaikuttaisi

Yksikön johtaja Janne Kuusela puolustusministeriöstä ei pidä kansanäänestyksen järjestämistä Natosta välttämättömänä. Hänestä EU:hun liittymisessä kyse oli paljon kokonaisvaltaisemmasta asiasta.

– Natossahan ei anneta tuumaakaan päätöksentekovaltaa pois Suomesta, se koskee vain yhtä sektoria eli puolustusta ja kustannukset ovat minimaaliset, Kuusela huomauttaa.

Kuusela uskoo, että kansanäänestys on kuitenkin lähinnä muodollisuus siinä vaiheessa, kun poliittinen johto on lyönyt pöytään Natoon liittyvät faktat:

– Siinä vaiheessa kun kansalle kerrottaisiin, miksi Suomen kannattaisi liittyä Natoon, mitä hyötyä tästä olisi puolustuksellemme, mitä jäsenyys tarkoittaisi ja mitä se ei tarkoittaisi, mihin se tarkalleen ottaen Suomea velvoittaisi, minkälaisia kustannuksia siitä koituisi, niin siinä vaiheessa luotan Suomen kansan terveeseen järkeen, että totta kai tämä kannattaa tehdä.

Kuusela on vakuuttunut, että kansan mielipide kääntyisi valtiojohdon perässä Nato-myönteiseksi.

Uusimmat
MAINOS