Kansliapäällikkö vakuuttelee Suomen koronavalmiutta

Ministeriön mukaan varautuminen alkoi jo ennen kuin siitä tiedettiin julkisuudessa.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan ministeriö alkoi varautua uuden koronaviruksen aiheuttamaan tilanteeseen heti, kun se alkoi levitä Kiinassa vuodenvaihteessa. Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi 30.1.2020.

– Valmiustasoamme nostimme saman tien, Varhila sanoo kolumnissaan vaötioneuvosn sivuilla.

Hänen mukaansa Varautuminen perustuu voimassa olevaan lainsäädäntöön Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijarooli on ollut erittäin tärkeä, ja THL on keskittänyt resurssejaan tilanteen hoitamiseksi, tilannekuvan saamiseksi ja sen perusteella tehtävien toimien viemiseksi eteenpäin kaikilla tasoilla.

– Tartuntatautilain nojalla annettua valtioneuvoston asetusta muutettiin nopeassa aikataulussa siten, että uusi koronavirus lisättiin yleisvaaralliseksesi tartuntataudiksi. Muutos tuli voimaan 14.2.. Muutoksen ansiosta ne ihmiset, jotka esimerkiksi asetetaan karanteeniin, tai jotka joutuvat jäämään pois töistä oman lapsen ollessa karanteenissa, ovat oikeutettuja tartuntatautipäivärahaan, Varhila toteaa kolumnissaan.

Hänen mukaansa mahdollisen epidemian aikana koko Suomesta pidetään huolta.

– Meillä on pandemiaan varautumissuunnitelma influenssaan varautumiseksi. Suunnitelman pohjalta varautuminen on hyvällä tasolla kaikissa mahdollisissa eri tilanteissa, myös nyt.
Samalla kun toimimme suunnitelman mukaan, päivitämme pandemiasuunnitelman tämän kevään aikana ottaen huomioon koronavirustilanteesta saamamme kokemukset.

Varhila sanoo ministeriön huolehtineen siitä, että alueiden ja kuntien valmiussuunnitelmat on myös päivitetty.

Poimintoja videosisällöistämme

– Kunnat, kuntayhtymät, sairaanhoitopiirit ja aluehallintovirastot on ohjeistettu. Näin varmistamme, että ketju toimii koko kentällä.

Suomessa on toistaiseksi onnistuttu rajaamaan taudin leviämistä.

– Jos tilanne meillä muuttuu, muutamme toimintaamme ja kaikissa tilanteissa hoidamme sairastuneet. Muistetaan myös se, että taudin mahdollisesti levitessä suurin osa sairastaa sen lievänä ja missään tapauksessa kaikki Suomessa eivät sairastu samaan aikaan vaan aalloissa kuten influenssassakin.

Suojavarusteita ja lääkkeitä on riittävästi

Varhilan mukaan ensisijaisesti infektiopotilaita hoitavien ammattihenkilöiden käyttöön tarkoitettuja suojavarusteita on riittävästi kaikilla alueilla. Niitä voidaan siirtää tarvittaessa valmiusvarastoista sellaiselle alueelle, jossa mahdollisia tautitapauksia olisi muita alueita enemmän.

Suomessa on lääkkeitä varten lakisääteinen velvoitevarastointi, jonka tilanne on Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean selvityksen mukaan tällä hetkellä hyvä. Lääkkeiden saatavuutta seurataan reaaliaikaisesti, koska tähän liittyy uhkia Kiinan ja Intian tuotannon vähetessä maiden koronavirustilanteen vuoksi.

Varhila toteaa, että Suomi torjuu uuden koronaviruksen leviämistä keinoilla, jotka kansainvälisin tutkimuksin on todettu vaikuttaviksi.

– Toimenpiteiden näyttävyys ei takaa niiden vaikuttavuutta. Esimerkiksi maahantulo- ja maastalähtötarkastukset lämpökameroineen ja kuumeen mittauksin eivät tutkitusti ole tehokkaita estämään taudin leviämistä. Sen sijaan ne vievät paljon resursseja, joita tarvitaan hoitamaan sairastuneita.

– Suomessa ei tällä hetkellä ole epidemiaa, mutta olemme varautuneet siihen. Terveydenhuoltojärjestelmämme kestää myös mahdollisen epidemian tuoman lisäkuormituksen, Varhila vakuuttaa.

Mainos