Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee arvostelee blogissaan tapaa, jolla perustuslain tulkintaa Suomessa kehitetään.
– Perustuslakitulkinnan kehittämistä taas on Suomessa tehty mallilla, jossa tutkitaan olemassa olevia tulkintoja ja lausuntoja ja niistä käydään keskustelua pääosin perustuslakivaliokunnan asiantuntijoina kuultavien kesken. Uusia näkökulmia ja erilaista asiantuntijuutta on keskusteluun vaikea tuoda.
– Historiassa tätä voisi verrata Aristoteleen skolastiseen oppiin tai uskontokuntien fundamentalistien tapaan tulkita, mikä on oikeaa uskontoa.
Sillanaukeen mukaan uusien oppien ja teorioiden läpimurrot ovat tässä mallissa vaikeita.
– EU:n ihmisoikeustuomioistuimessa toimiva Pauliina Koskelo on todennut, ettei tällainen suljettu prosessi menisi läpi tuomioistuimessa. Professori Martti Koskenniemi, joka on yksi kansainvälisesti arvostetuimpia oikeusoppineitamme, on todennut perustuslakikeskustelussa olevan vaarana, että asiantuntijat oikeudellistavat poliittisia asioita. Tämän kritiikin soisi saavan huomiota myös sote-käsittelyssä, Sillanaukee toivoo.
Sillanaukeen mukaan toinen, sote-lakivalmistelun lähtökohdaksi valittu perusoikeustulkinnan malli kannattaa väljempää sääntelyä ja pitää tärkeänä huolehtia lain tavoitteita tukevista kannusteista. Lisäksi lähtökohtana olisi, että laissa säännellään nimenomaan palvelun tarvitsijan turvallisuuden ja hoidon onnistumisen kannalta merkityksellisiä asioita.
– Se antaa tuottajille vapaammat kädet kehittää palvelujaan ja ottaa joustavasti käyttöön uusia hyviä tapoja. Samalla se velvoittaa löytämään ratkaisut sujuvasti ja vaikuttavasti. Yhdenvertaisuus toteutuu siis lopputuloksen eikä prosessin kautta.
Sillanaukeen mukaan soten perustuslaillinen tulkinta on nyt perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä rajattu tiukasti.
– Valittu malli on tarkasti säännelty alueellisen, julkisen tuottajan malli, jossa maakunta voi hankkia alihankintana, asiakassetelillä tai henkilökohtaisella budjetilla yksityisiltä palveluntuottajilta vain laissa tarkoin määriteltyjä ja ministeriössä hinnoiteltuja palveluja.
– Muutaman yön nukuttuani luulen, että olemme nyt avaamassa reitin universaalista mallistamme kohti vakuutuspohjaista järjestelmää, jossa palveluja tarvitseville voi muotoilla heidän tarpeidensa mukaisia tehokkaita, vaikuttavia ja joustavia palvelukokonaisuuksia – erityistason palveluita mukaan lukien, huomattavasti julkista järjestelmäämme ketterämmin ja vapaammin.
Sillanaukeen mukaan tätä kehitystä ei pystytä ohjaamaan, toisin kuin ministeriön valmistelemassa mallissa, jonka Sillanaukee arvio olevan kansainvälisten tutkimustulosten mukaan palveluja tarvitsevan ihmisen ja kansantalouden kannalta selkeästi paras.
– Julkiselle jää hoidettaviksi vaikeita ongelmia ja pahimmassa skenaariossa jonoihin hoidettaviksi ne ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta ostaa vakuutuksia.
– Kokonaisuus olisi ollut vahvemmin hallittavissa mallissa, jossa kaikki toimijat olisivat olleet mukana samalla pelikentällä ja pelanneet samoilla säännöillä maakuntien ja valtion ohjauksessa.