Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee ei allekirjoita Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) hallintoylilääkärin Lasse Lehtosen laskelmia sote-uudistuksen kustannuksista.
– Lasse Lehtonen on tuonut blogissaan esiin HUSin toiminnan kustannuksia, ja on yleistänyt ne koko sote-uudistusta koskeviksi. Todellisuudessa olosuhteet ja tilanteet ovat paljon monimuotoisempia, Sillanaukee toteaa blogissaan.
Otsikolla ”Sote-karnevaalin hinta” Lehtonen laskee blogissaan, että Sipilän hallituksen valinnanvapausmallin lisäkustannus terveydenhuoltojärjestelmälle yli kolma miljardia euroa.
– Toisenlaisiakin esimerkkejä on, sillä sosiaali- ja terveyspalveluja voi järjestää ja tuottaa eri tavoin ja silloin kustannuksetkin ovat erilaiset. Yhdellä tavalla tehtynä voi syntyä lisäkustannuksia ja toisella tavoin säästöjä. Niinpä yhdessä paikassa toteutetun mallin kustannuksista ei voi vetää suoraan yleistäviä johtopäätöksiä ainoina oikeina vaikutusarviointeina, Sillanaukee kirjoittaa.
Hyvät käytännöt käyttöön koko maassa
Sillanaukeen mukaan Suomen ja muiden maiden kokemuksista tiedetään, että saman lainsäädännön puitteissa voidaan tehdä hyvin erilaisia ratkaisuja. Saman maan sisällä jollakin alueella voidaan onnistua paremmin ja joillakin huonommin.
– On toivottu, että säätäisimme nyt niin tarkasti kaikki uuteen maakunta- ja sote-uudistukseen liittyvät lait, että kaikkien toimijoiden tehtävät ja jopa palvelujen sisällöt olisivat tarkasti kuvattuja. Se kuitenkin sitoisi toiminnan ja palvelujen kehittämisen ja järjestelmästämme tulisi kovin jäykkä, Sillanaukee muistuttaa.
Hän kertoo, että maakuntakierroksilla on huomattu, miten paljon osaamista ja jo toimivia ratkaisuja kunnissa ja maakunnissa on.
– Se ei tule esille julkisuudessa käydyssä keskustelussa, johon osallistuvat pääosin sairaanhoitopiirien johtajat tai yliopistoprofessorit. Heillä on paljon osaamista omilta kokemusalueiltaan, mutta se ei anna oikeaa kuvaa tämän hetkisestä kyvykkyydestä vastata maakunta- ja sote-uudistuksen mahdollistavaan uudenlaiseen toimintaympäristöön, Sillanaukee toteaa.
Kansliapäällikön mukaan oleellista on nyt, että hyvät käytännöt otetaan nopeasti käyttöön koko maassa.
– Uusille innovatiivisille palveluille ja teknologioille pitää antaa mahdollisuus. Niitä ei voi syntyä, jos ei uskalleta askeltaa joiltakin osin epävarmuudessa. Riskejä on kaikessa, eniten siinä, ettei nytkään reformia saataisi vietyä läpi, tai jäätäisiin liiaksi kiinni vanhoihin jäykkiin rakenteisiin ja liian valmiiksi määriteltyihin palvelusisältöihin tai toimintamalleihin.