Suomalaisten mielestä Euroopan parlamentin tulisi asettaa etusijalle ilmastonmuutoksen torjunta, tämän mainitsi 42 prosenttia vastaajista.
EU:n puolustus ja turvallisuus (38 %) sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta (34 %) tulevat seuraavina, selviää uudesta Euroopan parlamentin teettämästä Eurobarometri-kyselystä.
Suomalaisten mielipiteet erosivat hieman muiden eurooppalaisten vastauksista, sillä kaikkien vastaajien keskuudessa tärkeimmiksi aiheiksi nousivat kansanterveys (42 %), köyhyyden ja syrjäytymisen kitkeminen (40 %) sekä ilmastonmuutoksen torjunta (39 %). Eurooppalaiset nuoret kuitenkin toivoisivat ilmastonmuutoksen olevan parlamentin etusijalla.
Yli kolmasosa suomalaisista (37 %) on sitä mieltä, että demokratia on arvo, jota Euroopan parlamentin tulisi ensisijaisesti puolustaa. Suomalaisista 32 prosenttia toivoo lisäksi oikeusvaltioperiaatteen ja 30 prosenttia ihmisoikeuksien puolustamista.
Samanlainen suhtautuminen näkyi Euroopan tulevaisuutta koskevassa, tammikuussa 2022 julkaistussa kyselyssä, johon vastanneista suomalaisista 96 prosenttia oli sitä mieltä, että demokratiaa on yhä vahvistettava EU:ssa.
Demokratian puolustaminen nousi tärkeimmäksi myös kahdeksassa muussa jäsenmaassa: Ruotsissa, Saksassa, Italiassa, Tanskassa, Itävallassa, Luxembourgissa, Maltalla ja Puolassa. Tšekissä ja Unkarissa demokratian puolustaminen jakoi ensimmäisen sijan ihmisoikeuksien puolustamisen kanssa.
EU:n rahankäytöstä kaivataan lisää tietoa
Kyselyn mukaan 43 prosenttia eurooppalaisista haluaisi lisää tietoa EU:n varojen käytöstä. Lisätietoa toivottiin myös EU-lainsäädännön vaikutuksista kotimaassa (30 %), kansallisten meppien toiminnasta (29 %) sekä EU:n toimista koronakriisin selättämiseksi (29 %).
Euroopan parlamentti on todennut, että EU:n elvytysrahoja on käytettävä selkeiden ja hyväksyttyjen suunnitelmien mukaan. Rahankäytön tulee olla hyvin valvottua ja läpinäkyvää sekä riippua eurooppalaisten arvojen kunnioittamisesta.
Yhä suurempi osa suomalaisista pitää EU-jäsenyyttä hyvänä asiana
Eurooppalaisten tuki Euroopan unionille ja parlamentille on kasvanut pandemian aikana. Enemmistö EU-kansalaisista (58 %) ja myös suomalaisista (53 %) haluaisi nähdä Euroopan parlamentin tulevaisuudessa tärkeämmässä roolissa.
Niiden eurooppalaisten osuus, joilla on positiivinen kuva parlamentista, on kasvanut vuoden 2015 jälkeen 12 prosenttiyksikköä, ollen nyt 36 prosenttia. Eurooppalaisista 45 prosentilla on neutraali kuva Euroopan parlamentista ja vain 17 prosentilla on negatiivinen kuva.
EU-jäsenyyttä hyvänä asiana pitävien suomalaisten osuus on kasvanut kahden vuoden takaisesta viisi prosenttiyksikköä, 69 prosenttiin. Lisäksi 72 prosenttia suomalaisista kokee, että Suomi on hyötynyt EU-jäsenyydestä.
Suomi hyötyy EU:sta vastaajien mielestä siksi, että EU lisää yhteistyötä muiden jäsenmaiden kanssa, tarjoaa uusia työmahdollisuuksia ja auttaa turvallisuuden ja rauhan säilyttämisessä.
Valtaosa eurooppalaisista (63 %) sanookin olevansa optimistisia Euroopan tulevaisuuden suhteen.
Euroopan parlamentin syksyn 2021 Eurobarometri toteutettiin 1.11.-2.12.2021 kaikissa jäsenmaissa. Kysely tehtiin kasvokkain, mutta sitä täydennettiin koronarajoitusten vuoksi myös verkkohaastatteluilla. Haastatteluja tehtiin yhteensä 26[nbsp]510, joista Suomessa 1[nbsp]075. Koko unionin tulokset painotettiin kunkin jäsenmaan väkiluvun mukaan.