Kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.) kysyi pääministeriltä, millä keinoin suosittelette suomalaisia auttamaan Ukrainaa ja ukrainalaisia ja millä keinoin apu kohdentuisi mahdollisimman hyvin tarvitseville paikan päälle Ukrainassa?
– Monilla suomalaisilla on nyt todella tarve auttaa, osoittaa tukea Ukrainalle. Tämän me näemme kaikki ympärillämme. Ihmiset ovat kerääntyneet ukrainalaisten tueksi. Tämä on suomalaista perinnettä myös, että silloin, kun jossain on hätä, niin silloin pyrimme parhaamme tekemään auttamiseksi, pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi.
Hän totesi, että Suomessa on laaja järjestökenttä, jonka kautta apua myös koordinoidaan perille.
– Näkisin näin, että järjestöjen kautta, sen yhteisen työn kautta, on tässä tilanteessa paras myös yksittäisten kansalaisten auttaa. Tietenkin yritykset tekevät oman osansa, elinkeinoelämä tekee oman osansa – siellä pystytään myös järjestäytyneesti viemään apua perille – ja sitten omalta isolta osaltansa tietenkin kansallisvaltiot auttavat Ukrainaa tässä tilanteessa.
– Kuten kuvasitte, Suomi vie rahallista apua, materiaalista apua, hyvin monenlaista apua, myös aseellista apua Ukrainaan heidän toiveidensa ja pyyntöjensä mukaisesti. Sen lisäksi me olemme varautuneet myös ottamaan ihmisiä vastaan, eli sekin on avun antamista, että me autamme Ukrainan naapurimaita niin, että siellä voidaan ihmisiä ottaa vastaan, ja myös omalta osaltamme tähän varaudumme, Marin sanoi.
Pauli Kiuru esitti vastauspuheenvuorossaan kysymyksen, pitäisikö Puolustusvoimille osoittaa pikaisesti lisärahoitusta joidenkin hankintojen aikaistamiselle, jotta vältämme mahdolliset toimitusvaikeudet?
– Suomella on hyvät puolustusvoimat, ja suomalaiset voivat luottaa puolustusvoimiimme. Emme missään vaiheessa ajaneet alas puolustuskykyämme. Jotkut muut eurooppalaiset valtiot kylmän sodan jälkeen tekivät niin. Näin ollen voi sanoa, että meillä ovat perusasiat kunnossa, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) vastasi.
– Mielestäni on perusteltua, että nyt katsotaan, miten meidän on tässä tilanteessa toimittava. Käsitykseni on se, että meillä on tiettyjä parantamisen paikkoja sekä materiaalipuolella että henkilöstöpuolella, ja aion tästä asiasta aloittaa keskustelut valtiovarainministeriön kanssa, Kaikkonen jatkoi.
Hän sanoi huomanneensa, että eri puolilta (eduskunta)salia on tullut ymmärtäväistä, myönteistä suhtautumista siihen, että puolustusmäärärahoja voitaisiin kenties nostaa.
– Kiitän siitä, ja toivottavasti tämän asian suhteen saadaan päätöksiä aikaiseksi tässä kevättalven aikana.
Kansanedustaja Kai Mykkänen (kok.) tiedusteli, voisiko avun perille saamiseksi olla mahdollista järjestää esimerkiksi ilmasilta Suomesta Puolaan, jotta tämä apu menisi nopeasti ja keskitetysti perille?
– Uskon, että ulkoministeriössä tätä ilmasiltakysymystä myös tällä hetkellä selvitetään ja arvioidaan, ja tiedän, että moni yritysedustaja, elinkeinoelämänkin edustaja, on ottanut yhteyttä. Uskon, että ulkoministeriössä ulkomaankauppa ja kehitysyhteistyöministeri ja ulkoministeri myös omalta osaltansa tätä arvioivat, millä tavalla voimme olla näidenkin tahojen tukena, Marin sanoi.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi, että ”olemme tarkkaan seuranneet – kun tässä kysyttiin tästä ilmasillasta – Puolan ja muiden naapurimaiden pyyntöjä”.
– Vielä ei ole tullut tällaisia pyyntöjä esimerkiksi suurten ihmisryhmien siirtämiseksi sieltä, vaan pyynnöt koskevat ennen kaikkea sitä, että nyt saadaan apu siellä oleville ihmisille paikan päällä ja pystytään heitä siellä auttamaan. Ja sitten katsotaan ajan myötä, minne ihmiset lopulta sijoittuvat, ja minne haluavat sijoittua, Euroopassa.