– Tämä on heikentänyt oleellisesti koko seudun palvelutasoa, ja erityisesti Hämeenlinnan saavutettavuus on uhattuna. Palvelutason heikentyminen sotii kasvukäytäväajatusta vastaan, Timo Heinonen, Aino-Kaisa Pekonen, Tarja Filatov ja Päivi Räsänen toteavat kirjallisessa kysymyksessään liikenneministerille.
He huomauttavat, että Helsingin, Hämeenlinnan ja Tampereen kautta kulkeva akseli on Suomen kansantalouden veturi, jota on kehitetty työssäkäyntialueena, ja siihen on satsattu koko Suomen kasvukäytävänä. Kyse on yli 300 000 ihmisen yhtenäisestä työmarkkina-alueesta.
– Työpaikkojen, asumisen, palveluiden ja liikenteen on tuettava toisiaan. Liikenneyhteydet ovat keskeisiä yritysten ja asukkaiden sijoittumiselle ja liike-elämän toimintaedellytyksille.
– Tuhansille Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun ihmisille hyvät liikenneyhteydet ja erityisesti sujuva työmatkaliikenne pääkaupunkiseudun ja Tampereen suuntiin on ollut keskeinen syy asuinpaikan valintaan. Liikenneyhteyksien heikentyessä yhä useampi joutuu joko muuttamaan parempien yhteyksien varrelle tai vaihtamaan työpaikkaa. Tämä ei ole suotavaa kehitystä alueellisesti, ei ihmisten ja perheiden kannalta eikä koko kansantalouden kannalta, Heinonen, Pekonen, Filatov ja Päivi Räsänen sanovat.
Heidän mielestään junavuorojen harventaminen keskeisellä rataosuudella on yhteiskunnan kannalta kielteistä.
– Hämeenlinna on ollut Helsingin ja Tampereen jälkeen vilkkain pääradan asemista. Vähintään tunnin välein molempiin suuntiin toimivien junavuorojen palauttamisen puolesta ovat vedonneet niin alueen asukkaat kuin liike-elämäkin. Tämä tarve ja huoli on otettava vakavasti.
Kansanedustajat esittävät asianomaisen ministerin vastattavaksi kysymyksen, onko hallitus hylännyt ajatuksen Helsingin-Hämeenlinnan-Tampereen -kasvukäytävästä hyväksymällä junavuorojen vähentymisen kielteiset vaikutukset, vai aikooko hallitus käyttää ohjausvaltaansa tukeakseen edelleen kasvukäytäväajatusta ja taatakseen Hämeenlinnan ja Riihimäen saavutettavuuden myös tulevaisuudessa?